Hyppää sisältöön

Osallisuuden edistäminen kehittämishankkeissa

Tältä sivulta löydät tietoa ja tukea osallisuuden edistämiseksi osana kehittämishanketta. Osiosta löydät tietoa osallisuuden määritelmästä, osallisuuden edistämisen merkityksestä sekä osallisuutta estävistä ja edistävistä tekijöistä.

Mitä osallisuuden edistäminen tarkoittaa?

Kun lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta halutaan edistää, on ensimmäisenä hyvä pysähtyä miettimään, mitä osallisuudella tarkoitetaan ja mihin sen edistämisellä tässä yhteydessä pyritään. Eri yhteyksissä osallisuudella ja sen edistämisellä tarkoitetaan erilaisia asioita.

Osallisuuden edistämistä voivat olla esimerkiksi perheille saavutettavan harrastustoiminnan kehittäminen, lasten yksinäisyyden ehkäisyyn liittyvä toiminta, nuorten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen tai ammattilaisten osaamisen vahvistaminen. Kehittämishankkeissa osallisuus voidaan nähdä päämääränä, johon pyritään, mutta myös keinona, jolla hankkeen tavoitteeseen päästään. 

Lue täältä lisää osallisuuden määrittelystä

Kansallisessa lapsistrategiassa osallisuus määritellään kokemukseksi kuulumisesta joukkoon sekä kokemukseksi siitä, että on mahdollisuus vaikuttaa itselle merkityksellisiin asioihin.  
(Stenvall 2020.) 

Osallisuuteen nähdään tyypillisesti liittyvän henkilökohtainen kokemus tai tunne, jota ei voi määrätä ulkopuolelta. Osallistuminen johonkin ei vielä kerro osallisuuden kokemuksesta. Siksi ymmärrystä osallisuudesta ja sen edistämisestä on rakennettava kehittämistyössä aina yhdessä lasten, nuorten ja perheiden sekä heidän kanssaan toimivien ammattilaisten kanssa konteksti huomioiden. Hyvä tapa tähän on järjestää esimerkiksi Erätauko-keskustelu tai Skididialogi lasten, nuorten ja aikuisten kesken osallisuuden teemasta kyseisessä kehittämistyön kontekstissa.

Osallisuuden edistämisessä voidaan painottaa osallisuuden poliittista tai sosiaalista ulottuvuutta, jotka myös kietoutuvat toisiinsa. Poliittisella osallisuudella viitataan tyypillisesti lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa ja tulla tunnistetuksi aktiivisina toimijoina, kun taas sosiaalinen ulottuvuus keskittyy enemmän arkisiin kohtaamisiin, suhteisiin, yhteisöllisyyteen sekä kuulumisen tunteeseen. (ks. esim. Thomas 2007; Nivala 2021; Salminen ym. 2021.) On hyvä huomata, että lapset ja nuoret saattavat toisinaan lähestyä osallisuutta itse erilaisista tulokulmista kuin aikuiset ja kokemus osallisuudesta voi olla erilainen eri yhteisöissä ja muuttua ajan myötä.

Nuorten ajatuksia osallisuudesta Erätauko-keskustelussa

Nuori nainen katselee ulos ikkunasta

”Osallistua voi myös seuraamalla sivusta. Se oli mun tapa olla osa ryhmää.”

”Uusi harrastus on tuonut uusia kokemuksia, ja joukkoon kuulumisen kokemuksia.”

”Tulee huomatuksi ja huomioiduksi.”

”Nauretaan yhdessä eikä yhdelle. Ollaan yksi ryhmä ja huomioidaan toiset omalla käytöksellä.”

Kun kehittämishankkeissa luodaan ymmärrystä siitä, mitä osallisuus kyseisessä kontekstissa tarkoittaa ja miten sitä voi edistää, tukena voi käyttää osallisuuden teorioita ja jäsennyksiä. Lasten ja nuorten osallisuutta on teoreettisesti lähestytty esimerkiksi tarkastelemalla aikuisten toimia lasten ja nuorten osallisuuden mahdollistajana (esim. Thomas 2002), osallistumisoikeuksien toteutumista (esim. Lundy 2007) tai jokapäiväistä vuorovaikutusta ja sosiaalisia suhteita (esim. Häkli ym. 2015; Nivala & Ryynänen 2019).

Teoriakortit osallisuusymmärryksen vahvistamiseen

Lasten ja nuorten osallisuutta voi myös lähestyä erilaisten teoreettisten mallien ja jäsennysten avulla.

Lataa itsellesi koostamamme PDF-muotoiset teoriakortit, jotka auttavat osallisuusymmärryksen vahvistamisessa ja osallisuuden edistämiseen pyrkivässä kehittämistyössä. (Tulossa!)

Teoriakortit tukevat hyödyntämään teoreettisia lähestymistapoja osana kehittämistyötä. Teoriakortit toimivat hyvin myös esimerkiksi Erätauko-keskustelujen alustuksena.


Koulutuksia ja materiaaleja osallisuudesta muualla

Miksi osallisuuden edistäminen on tärkeää?

Pieni tyttö ja teini-ikäinen tyttö loikoilevat sohvalla

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden edistämistä pidetään lähtökohtaisesti tavoiteltavana asiana palveluissa ja niiden kehittämisessä. Vallalla olevan ihmiskäsityksen mukaan ihmisten omilla kokemuksilla ja heidän tuottamallaan tiedolla on keskeinen rooli merkityksellisen elämän rakentumisessa sekä eri yhteisöihin ja yhteiskuntaan kuulumisessa. Osallisuuden merkitystä voidaan perustella monesta eri näkökulmasta:

  • Lainsäädäntö ja ihmisoikeudet 
  • Yhteys hyvinvointiin ja itsearvostukseen 
  • Oikeaan osuva tuki ja vaikuttavammat palvelut 
  • Taitojen kehittyminen  
  • Demokratianäkökulma 
  • Lasten, nuorten ja perheiden oma halu osallistua ja vaikuttaa 
  • Ammattieettinen ja moraalinen velvollisuus 

Tutustu lisää lainsäädäntöön täällä

Osallisuutta estäviä ja edistäviä tekijöitä

Isoveli tapaa vauvan ensimmäistä kertaa

Kehittämishankkeissa syntyy arvokasta tietoa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tämän tiedon näkyväksi tekeminen ja huomiointi on tärkeää koko kehittämisprosessin ajan. Myös olemassa olevaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden kokemuksista löytyy erilaisista tutkimuksista, kyselyistä ja selvityksistä.

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta edistäviksi tai estäviksi tekijöiksi erilaisissa palveluissa ja toiminnoissa on tunnistettu asenteet ja käsitykset, käytännöt ja toimintatavat sekä rakenteet ja resurssit.
Osallisuus ei toteudu lasten, nuorten ja perheiden elämässä yhdenvertaisesti. Esimerkiksi osallisuuden kanavat tai palvelut ja tukimuodot eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla, ja arjen kohtaamisiin ja käytäntöihin liittyy eriarvoisuutta, joka heikentää osallisuuden kokemuksia. Myös ihmiskäsitys vaikuttaa siihen, miten toimimme suhteessa lapsiin, nuoriin ja perheisiin, ja millaisia kokemuksia heille erilaisissa kohtaamisissa syntyy.

Lisää tietoa yhdevertaisuudesta löydät tietopankin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa käsittelevästä osuudesta. Lue lisää Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo lasten nuorten ja perheiden näkökulmasta -sivulta.

Esimerkkejä lasten ja nuorten osallistumisen edistämiseen liittyvistä myyteistä
 
Kyllä ammattilaiset tietävät lapsia, nuoria ja perheitä paremmin asiat.  

Lapsille ja nuorille ei pidä antaa liikaa päätösvaltaa.

Kokouksessa oli paikalla yksi nuori, joten homma on hoidettu! 

Osallistuminen vaatii taitoja, joita kaikilla ei ole.  

Nuoria ei kiinnosta osallistua.
 
Pieniä lapsia pitää suojella osallisuudelta.  

Osallisuutta edistävässä kehittämistyössä on huomioitava aina myös tarvittavat resurssit kuten aika ja osaaminen. Rakenteiden ja resurssien huomiointi auttaa osallisuutta edistävien käytäntöjen juurruttamisessa.

Juurruttamistyö vaatii myös sitä, että tunnistetaan yhdessä lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten kesken, mikä juuri kyseisessä toiminnassa edistää tai estää osallisuuden kokemuksia ja miten toiminta voi edistää osallisuuden kokemuksia myös laajemmin lasten, nuorten ja perheiden elämässä. Esimerkiksi Pienet onnistumistarinat -työkalua (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja muita laadullisia menetelmiä voi hyödyntää menetelmänä, kun halutaan tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden kanssa sitä, mikä toiminnassa on tuottanut osallisuuden kokemuksia. 


Seuraava osallisuuteen liittyvä sivu käsittelee yhteiskehittämistä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.