Voiko neuvola olla vielä tasa-arvoisempi?

Neuvola — universaali, arvostettu ja vaikuttava. On ollut ilo ja kunnia työskennellä neuvolassa. Asiakaskyselyt kertovat, että palveluun ollaan laajalti hyvin tyytyväisiä ja yli 97 % asiakkaista kokee olonsa neuvolassa turvalliseksi. Terveydenhoitajan osaamisessa keskeistä onkin voimavara- ja asiakaskeskeinen työote.  

Aivan kaikki eivät kuitenkaan koe oloaan neuvolassa yhtä tervetulleeksi tai kotoisaksi. Erilaiset vähemmistöryhmät tai perheet, joilla on erityisiä tarpeita, voivat saada neuvolalta muita vähemmän, koska vuorovaikutusta, vastaanottoja tai viestintää ei osata tai voida sopeuttaa heitä varten. Kielenkäytössä ei osata aina huomioida asiakasta ja syrjiviä normeja muun muassa sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen liittyen ei joskus ole osattu tunnistaa. Esimerkiksi sateenkaariperheet toivovat palveluihin enemmän inklusiivisuutta ja osaamista ammattilaisille ja vammaiset naiset vahvempaa tukea toimintakyvyn, raskauden ja lapsiarjen yhteensovittamiseen. 

Neuvolalla on tärkeä tehtävä tukea vanhemmuutta, mutta ei-synnyttävät vanhemmat jäävät usein vähemmälle, mitä tulee vanhemmuuden vastuuseen ja näkyvyyteen sekä siihen saatavaan tukeen ja kannustukseen. Vanhemmuus ei keskimäärin ole kovin tasa-arvoista, vaikka edut yhteiskunnalle, perheille ja yksilöille olisivat selvät: tasa-arvoinen vanhemmuus edistää tasa-arvoa työelämässä, tukee vanhemmuutta ja jaksamista ruuhkavuosina sekä lujittaa elämänmittaisia ihmissuhteita.  

Ensimmäisen lapsen saaville perheille neuvola voi olla tärkeä vanhempi-identiteetin vahvistaja. Pienikin sana, kehu tai kysymys voi jäädä mieleen pitkäksi aikaa: syntymässä oleva vanhempi saa olemassaololleen neuvola-approved -leiman.

Varsinkin ensimmäisen lapsen saaville perheille neuvola voi olla tärkeä vanhempi-identiteetin vahvistaja. Neuvolassa kuultu pienikin sana, kehu tai kysymys voi jäädä mieleen pitkäksi aikaa: syntymässä oleva vanhempi saa olemassaololleen neuvola-approved -leiman. Tämän varmuuden vallassa on helpompi tehdä lisää hyviä vanhemmuuden valintoja. Paljon on tehtävissä sen eteen, että ei-synnyttävä vanhempi pääsee neuvolasta osalliseksi raskauden alusta asti.  

Yksi yhdenvertaisuushaaste neuvolassa on ohjauksen ja neuvonnan sovittaminen asiakkaan mukaan. Tapaamani joukko maahanmuuttaneita äitejä lähetti tästä neuvolaan painokkaat terveiset. Esimerkkinä heillä oli synnytyksen jälkeinen ehkäisyneuvonta. Vaihtoehdoista kertominen ei riitä, vaan pitäisi myös kysyä, mitä käsityksiä asiakkaalla itsellään ja hänen lähipiirillään asiasta on.  

Kun oma tiedonhaku on kieli- tai muista syistä vaikeaa tai pohjatiedot terveyteen liittyvistä asioista heikot, tarvitaan asiointitulkkauksen lisäksi perusteltua, selko- ja monikielistä materiaalia jaettavaksi. On myös tärkeää tehdä selväksi, että jos mikä tahansa askarruttaa tai epäilyttää, neuvolasta saa aina kysyä lisää: tyhmiä kysymyksiä ei ole. Neuvonta, joka ei ole riittänyt, on oikeastaan neuvontaa, jota ei ole annettukaan.  

Tasa-arvoherkkyyttä, ei uusia töitä

Naisasialiitto Unionin Tasa-arvoinen neuvola -hankkeen tavoitteena on kehittää neuvolan työntekijöiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuusosaamista ja vahvistaa asiakkaiden osallisuuden kokemusta. Unioni on aiemmin tehnyt pitkäjänteistä työtä varhaiskasvatuksen parissa samoissa merkeissä.   

Hanke on alkanut yhteiskehittämisellä. Olemme kuulleet neuvolan eri asiakasryhmien kokemuksia, tarpeita ja kehittämistoiveita neuvolalle. Sieltä ovat peräisin yllämainitut esimerkit, joissa neuvola voisi toimia entistäkin tasa-arvoisemmin.  

Neuvola-asiantuntijana tiedän, että neuvolaan kohdistuu paljon odotuksia, joista osa on epärealistisia. “Kertokaa vanhemmille tästä”, “neuvola voi tiedottaa”, “otetaan puheeksi neuvolassa”. Pelkkä puheeksiotto ei kuitenkaan usein riitä muuttamaan perheiden arkea ja tapoja eikä kaikkien asioiden puheeksiotto kaikkien kanssa olisi edes ajallisesti mahdollista. 

Tasa-arvoinen neuvola -hankkeen ei ole tarkoitus lisätä asioita puheeksiottolistaan. Tulemme kyllä tuottamaan työkaluja ja toimintavinkkejä neuvolan työntekijöille, mutta pohjimmiltaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa on kysymys oivaltamisesta, omien ajatus- ja toimintatapojen tunnistamisesta ja motivoitumisesta. Nämä johtavat herkkyyteen tunnistaa asiakkaiden erilaisia elämäntilanteita ja tarpeita. 

Tunnistaminen puolestaan johtaa toimintaan: on kunnia-asia osallistaa ei-synnyttävät vanhemmat jo raskausneuvolassa, kysyä perheeltä itseltään, keitä siihen kuuluu tai taklata itsensä ennen kuin tulee tehneeksi ennakko-oletuksia vähemmistöön kuuluvasta asiakkaasta. On myös työntekijää motivoivaa aloittaa vastaanotto kysymällä asiakkaan odotuksia ja päättää se tarkistamalla, ollaanko yhteisellä polulla. Esimerkiksi näitä asioita tarkoittaa tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus neuvolassa.