Suomalainen palvelusektori kaipaa kipeästi toimintamalleja, joiden vaikuttavuus ja kustannushyödyt on pystytty todistamaan. Ilmiöpohjainen kustannushyötylaskenta tarjoaa uusia mahdollisuuksia kustannushyötyjen osoittamiseen: se yhdistää tutkimustiedon, rekisteriaineistot sekä hanke- ja organisaatiokohtaiset tiedot, ja auttaa näin tuottamaan vertailukelpoista tietoa päätöksenteon tueksi.
Vanhemmuuden tukea kehittäville ESR+-hankkeille suunnattu kustannushyötyvalmennus käynnistyi innostavissa merkeissä perjantaina 5.6.2026 järjestetyssä aloitustapaamisessa. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio toteuttaa valmennuksen yhteistyössä Sosped Keskuksen kanssa, ja mukana on kahdeksan valtakunnallista vanhemmuuden tuen kehittämishanketta eri puolilta Suomea.
”Kustannushyötyjen ja -vaikutusten osoittaminen on ensiarvoisen tärkeää kehittämistyössä, jossa tavoitteena on pysyvien toimintamallien kehittäminen. Valmennus avaa hankkeille uudenlaisen näkymän omaan työhön: mitä kaikkea hyvää syntyy, ja miten se voidaan tehdä näkyväksi myös euroissa”, sanoo Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation hankepäällikkö Elina Weckström.
Kustannushyötyvalmennuksen tavoitteena on vahvistaa hankkeiden kykyä arvioida ja sanoittaa toimintansa taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Taustalla on rahoittajien toive siitä, että hankkeet kiinnittäisivät entistä enemmän huomiota vaikuttavuuden taloudelliseen puoleen. Aloitustilaisuuteen osallistuivat myös rahoitusasiantuntija Iida Partanen Kakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta sekä neuvotteleva virkamies Päivi Hämäläinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
”Niukkenevien resurssien tilanteessa on erityisen tärkeää tuoda esiin toiminnan vaikutuksia ja kustannuksia. Tästä työstä voi syntyä myös kansallisesti merkittävää tietoa, jota voidaan hyödyntää laajasti päätöksenteossa”, kertoo Päivi Hämäläinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Valmennuksen aloitustapaamisessa sukellettiin ilmiöpohjaisen arvioinnin ytimeen. Keskeistä on muutoksen ymmärtäminen: mitä hankkeiden toiminnassa todella tapahtuu, ja millaisia vaikutuksia sillä on kohderyhmien arkeen. Prosessin aikana rakennetaan muutosteoriaa, tunnistetaan vaikutusketjuja ja mallinnetaan niihin liittyviä kustannuksia. Samalla pohditaan, miten kerätä juuri sellaista tietoa, joka tekee vaikutukset näkyviksi.
Valmennus tarjoaa hankkeille paitsi konkreettisia työkaluja, myös mahdollisuuden oppia ja kehittää omaa toimintaa. Osallistuminen ei edellytä valmista dataa, vaan prosessi tukee siinä, mitä tietoa kannattaa kerätä ja miksi. Arvioinnin nähdään olevan ennen kaikkea oppimista ja jatkuvaa kehittämistä.
Noin vuoden mittaisen työskentelyn päätteeksi hankkeilla on käytössään omat laskentatyökalut sekä valmiudet hyödyntää ja päivittää niitä myös tulevaisuudessa. Samalla vahvistuu kyky viestiä vaikuttavuudesta tavalla, joka puhuttelee myös päätöksentekijöitä.
Matka on vasta alussa, mutta suunta on selvä: kohti entistä vaikuttavampaa ja näkyvämpää työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi.