Hyvää Pride-kuukautta! On taas se aika vuodesta, kun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä muistetaan nostaa erityisesti esille. Ihmiset ovat moninaisia kuitenkin ympäri vuoden ja myös tämän ihmisryhmän osallisuus eli tunne siitä, että tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, pitäisi olla mielessämme useammin, kuin kerran vuodessa.
Oletukset haittaavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osallisuutta
Oletukset heikentävät sateenkaariperheiden asemaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kyse ei siis ole negatiivisista asenteista, vaan nimenomaan oletuksista. Tutkimuksen mukaan ammattilaisilla on kaksi haitallista olettamaa. Ensimmäinen haitallinen oletus on, että asiakas on hetero ja cissukupuolinen. Tässä on kyse usein tiedostamattomista normeista, jotka tulevat esiin esimerkiksi sanavalinnoissa – usein ammattilaisen huomaamatta. Normiin törmäävä asiakas kyllä huomaa heti, kun hänestä tehdään vääriä oletuksia.
“Täältä puuttuu isän tiedot” -lause on hyväntahtoinen, mutta olettaa asiakkaan kumppanin sukupuolen. Tässä tapauksessa asiakas oli itsellisesti lapsen hankkinut äiti ja hän vaati, että tilanne, jossa lapsi on hankittu yksin, kirjattaisiin tietoihin, jotta joka kerta ei tarvitsisi kuulla samaa kysymystä. Hän ei kuitenkaan tässä tilanteessa korjannut hetero-oletusta – jos lapsi olisi hankittu yhdessä toisen aikuisen kanssa, ei hän olisi ollut mies.
Oletusten korjaaminen omasta, lapsen tai kumppanin sukupuolesta tai kumppanien määrästä jatkuvasti eri palveluissa on raskasta. Joka kerta pitää punnita, jaksanko korjata toisen tekemän oletuksen. Edellisessä esimerkissä itsellisellä äidillä oli jaksamista vanhempien lukumäärän korjaamiseen, mutta ei enää sen mainitsemiseen, että lapsella ei missään tilanteessa olisi isää toisena vanhempana.
Väärien oletusten kohteeksi joutuminen on raskasta ja johdattaa meidät tutkimuksen paikantamaan toiseen haitalliseen olettamaan: oletukseen siitä, että vähemmistöasema ei vaikuttaisi asiakkaan terveydentilaan.
Kaikki vähemmistöt altistuvat vähemmistöstressille eli krooniselle stressille vähemmistöaseman vuoksi. Vähemmistöt voivat kohdata arjessa runsaasti edellisen esimerkin kaltaisia oletuksia ja ennakkoluuloja. Niiden lisäksi syrjinnän ja vihamielisen kohtaamisen mahdollisuus on läsnä, vaikka itse ei olisi joutunut vähemmistöaseman vuoksi niitä aiemmin kohtaamaan. Negatiiviset kokemukset ja niiden mahdollisuus aiheuttavat kroonista stressiä, joka vaikuttaa suoraan sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen.
Vaikka oletuksiin liittyvä tutkimus koskee terveydenhuoltoa, voivat samat oletukset näkyä myös esimerkiksi sosiaalipalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
Miten huomioida sateenkaariperheet?
Sateenkaariperheet ovat haavoittuvassa asemassa palveluissa, minkä vuoksi ammattilaisen on syytä erityisesti panostaa heidän kohtaamiseensa. Vähemmistöjen kohdalla on hyvä tunnistaa heidän osallisuusvajeensa palvelussa eli se, miten helposti esimerkiksi pienillä sanavalinnoilla palvelusta tehdään paikka, joka ei toivota sateenkaariperheitä tervetulleiksi.
Osallisuuden tunne palvelussa on tärkeää, koska se lisää palvelun vaikuttavuutta. Aiemmin tekstissä avattu tutkimus toivottavasti auttoi ymmärtämään, miksi asenne “minulle on ihan sama onko asiakas homo vai hetero” on haitallinen. Sen sijaan ammattilaisen tulisi tunnistaa tilanteet, joissa asiakas kuuluu ryhmään, joka hyötyy erityisestä sensitiivisyydestä ja kohdennetusta tuesta.
Toimintavinkkejä sateenkaariperheiden kohtaamiseen:
- Muistuta itseäsi perheiden monimuotoisuudesta ja lukuisista tavoista saada lapsia. Ydinperhenormi ja heteronormi elävät ajatuksissamme ja oletuksissamme edelleen yllättävän vahvoina. On hyvä muistuttaa itseään, että et voi tietää miten lapsi on hankittu, kenen geenit lapsella on tai ketkä ovat hänen elämänsä tärkeitä aikuisia, ilman että kysyt näistä asioista suoraan perheeltä.
- Toivota sateenkaariperheet tervetulleiksi. Helppo tapa tähän on pitää esillä näkyvällä paikalla esimerkiksi pinssiä tai julistetta, jossa on sateenkaarilippu, jolloin asiakkaaksi tuleva sateenkaariperhe tietää, että heitä on ajateltu. Pieni, mutta tärkeä teko osallisuuden tunteen kannalta!
- Käytä inklusiivista kieltä. Älä oleta vanhempien käyttämiä vanhemmuusnimikkeitä, vaan kysy niistä suoraan ja kirjaa tieto ylös. Kun puhuttelet väkijoukkoja, esimerkiksi haluat toivottaa tervetulleeksi varhaiskasvatukseen tai perhevalmennukseen, puhu vanhemmista sen sijaan, että sulkisit osan perheistä ulos puhumalla pelkästään äideistä ja isistä.
- Pidä esillä monipuolisia kuvia. On kyse sitten seinällä tai esitteissä olevista kuvista tai tarjolla olevista lastenkirjoista, on tärkeää, että lapset ja aikuiset näkevät niissä itsensä. Näkyykö teillä kuvissa sateenkaariperheitä, sukupuolinormien rikkomista, erilaisia toimintakykyjä ja ihonvärejä? Jos ei, niin lisää erilaisten ihmisten näkyvyyttä!
Kun ammattilainen onnistuu tekemään myös sateenkaariperheille turvallisen olon palvelussa, voidaan siellä keskittyä itse asiaan: positiivisten asioiden tunnistamiseen ja vahvistamiseen, uudesta oppimisen iloitsemiseen ja perheen tukemiseen. Asiakkaan on helpompi olla rehellinen palvelussa, jossa hän tuntee tulevansa nähdyksi.
Tässä kuussa on syytä juhlia sateenkaariperheitä ja muita seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuuluvia asiakkaita ja kollegoita, mutta pidetään haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät ja heidän osallisuuden esteet mielessä ympäri vuoden!
Muistilista neuvolaan sateenkaariperheiden kohtaamiseen:
- Muistilista suomeksi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- Muistilista ruotsiksi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Pohdittavia kysymyksiä sukupuoleen liittyen varhaiskasvatuksessa:
Tekstin on kirjoittanut Naisasialiitto Unionin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Tasa-arvoinen neuvola -hankkeen projektipäällikkö Nea Alasaari.
Tasa-arvoinen neuvola (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) järjestää maksutonta täydennyskoulutusta tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta – myös sateenkaariperheiden kohtaamisesta – neuvolan henkilöstölle ja alan opiskelijoille.
Lähteet:
Jaskari, Onni & Keski-Rahkonen, Anna 2021: (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Duodecim 137.
McGlynn, Nick; Browne, Kath ym. 2020: Healthcare professionals’ assumptions as barriers to LGBTI healthcare. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Culture, Health & Sexuality 22 (8).