Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen ei ole aina helppoa, vaan se vaatii valmistautumista. Tulee konkretisoida puheeksiottamisen syy ja tavoite. Lisäksi tarvitaan rohkeutta, harkintaa ja ennen kaikkea oman suhtautumistavan tarkastelua. Tapamme toteuttaa ja kohdata haastavat keskustelut vaikuttavat merkittävästi siihen, miten viestimme vastaanotetaan ja miten toinen osapuoli reagoi siihen ja päästäänkö tilanteessa etenemään.
Vuorovedoin vaikuttavuuteen – Kohti dialogista toimintakulttuuria digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen (ESR+) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -hankkeessa rakennetaan dialogisella yhteiskehittämisellä verkkovalmennus yhteistyön ja asiakaslähtöisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa sosiaali- ja terveys- sekä koulutus- ja opetuspalveluissa. Yhteiskehittämisen lähtökohtana on win-win -tilanne ja siksi pilottialueiden (Lappi ja Varsinais-Suomi) toimijat ovat saaneet kutsua Vuorovedoin-hanketiimin mukaan omiin yhteistyöhön ja asiakaslähtöisyyteen liittyviin arjen työskentelyihin. Ammattilaiset saavat hanketiimiltä tukea ja hanketiimi saa koottua näkemyksiä verkkovalmennuksen sisältöihin ja toteutukseen. Tässä blogissa nostetaan näkyväksi teemoja, joita nousi Posion kunnan sivistyspalveluiden kanssa toteutetussa työnohjauksellisessa puheeksiottamisen valmennuksessa.
Dialoginen puheeksiottaminen ei ole pelkästään sanojen vaihtoa, vaan se on taito, jossa korostuvat aika, kuuntelu ja positiivinen asenne.
Aika: hetken tunnistaminen ja sen hyödyntäminen
Oikean hetken valitseminen voi ratkaista keskustelun onnistumisen. On tärkeää pohtia, milloin toinen osapuoli on vastaanottavainen ja valmis käsittelemään asiaa. Jos lähestymme vaikeaa aihetta silloin, kun toinen on stressaantunut, kiireinen tai jo valmiiksi puolustuskannalla, dialogi voi muuttua vastakkainasetteluksi.
Ajan antaminen ei kuitenkaan tarkoita viivyttelyä tai vaikeiden asioiden välttelyä. On hyvä opetella tunnistamaan hetki, jolloin keskustelu voisi rakentua eikä hajota.
Toinen aikaan liittyvä tärkeä havainto on rauhallinen ja kiireetön tuokio. Pyrkimyksenä on vuorovaikutus, joten aikaa on hyvä varata riittävästi jokaisen/kaikkien osapuolten näkökulmien kuulemiseksi ja huomioimiseksi.
Kuuntelu: puhumisen sijaan ymmärtämistä
Usein lähdemme keskusteluun valmiiksi muotoiltujen ajatusten ja argumenttien kanssa, mutta unohdamme, että vuorovaikutus ei ole yksisuuntaista. Todellinen dialogi syntyy, kun kuuntelemme aidosti toista, emme vain odota omaa puheenvuoroamme ja yritä saada toista ymmärtämään omaa näkökulmaamme.
Empaattinen kuuntelu luo pohjan luottamukselle ja auttaa ymmärtämään toisen näkökulman, mikä voi muuttaa myös omaa käsitystämme asiasta. Se, että joku tuntee itsensä kuulluksi, voi olla voimakkain tekijä, joka edistää yhteisymmärrystä ja yhteistyötä.
Positiivinen asenne: näkökulman voima
Vaikeista asioista keskustelu voi helposti kallistua negatiivisuuden puolelle—huoli, pelko ja epävarmuus saattavat ottaa vallan. Positiivinen asenne ei tarkoita, että vaikeuksia tulisi vähätellä, vaan sitä, että lähestymme keskustelua ratkaisu- ja yhteistyöhakuisesti.
Kun lähdemme puheeksiottamiseen avoimin mielin ja ilman ennakko-oletuksia, annamme toiselle tilaa osallistua ilman pelkoa tuomitsemisesta. Positiivisuus ei tarkoita yltiöoptimismia, vaan kunnioittavaa suhtautumista ja uskoa siihen, että vaikeatkin keskustelut voivat johtaa parempaan ymmärrykseen ja kehittymiseen.
Huoli on subjektiivista ja puheekisottaminen on avunpyyntö oman huolen helpottamiseksi. ”Minä olen huolissani, voisitko auttaa minua huoleni kanssa?”.
Kohti rakentavaa dialogia
Puheeksiotto on taito, jota tulee jatkuvasti päivittää itsereflektion ja yhteisen pohdinnan avulla. Kun annamme itsellemme ja toisillemme aikaa, kuuntelemme aidosti ja säilytämme myönteisen asenteen. Näin vaikeista asioista keskusteleminen muuttuu mahdollisuudeksi—ei uhkaksi.
Hyväksyvä (erinäkökulmaisuudesta huolimatta) tapa suhtautua toisiin ihmisiin edesauttaa vaikeiden asioiden puheeksi ottamista. Kun tarkastelemme omaa suhtautumistamme ja pyrimme ymmärtämään toistemme tarpeita ja toiveita, voimme luoda syvempiä ja kestävämpiä yhteistyösuhteita.
Aina puheeksiottotilanteet eivät toteudu rakentavasti tai pääty toivottuun lopputulokseen. On tärkeää tiedostaa, että jokainen kantaa vastuun omasta osuudestaan.
Tekstin ovat kirjoittaneet Katja Sankalahti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Salla-Maarit Toivanen, Posion kunta.