Euroopan Unioni (EU) on julkaissut elokuussa 2024 vuosikertomuksen ESF Syhthesis Report of 2022 AIRs, jossa tiivistetään ESR ja ESR+ -rahoitteisten hankkeiden saavutuksia jäsenvaltioiden toimittamien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten pohjalta. Raportissa tarkastellaan hankkeiden tilannetta vuoden 2022 lopussa.
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella tuetaan hankkeita, joilla edistetään työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta. Rahoitusta suunnataan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten nuorten, vammaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden auttamiseen. Rahoituksella tuetaan myös lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä palveluissa. Näitä tavoitteita koordinaatiomme piirissä olevat ESR+ 4.3 -erityistavoitteen alaiset hankkeet edistävät.
Tuoreessa raportissa korostetaan ESR+ -rahoituksen roolia lasten, nuorten ja perheiden sosiaalisen osallisuuden tukemisessa ja koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentämisessä. Jäsenvaltiot ovat allokoineet merkittävästi rahaa sosiaalisen osallisuuden tukemiseen. Suomessa rahoituksen painopisteet ovat olleet työllisyyden tukemisessa ja koulutuksen kehittämisessä. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden keskuudessa näkyvät nuorisotyöttömyyden vähentämiseen suunnatut toimenpiteet ja koulutukseen pääsyn parantaminen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Hanketoiminnan kautta on pystytty tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja vähävaraisia perheitä.
Pohjoismaiden alueella ESR+ -rahoituksella on saavutettu merkittäviä tuloksia nuorten työllistymismahdollisuuksiin ja koulutukselliseen tasa-arvoon liittyen. Suuri osa jäsenmaista on saavuttanut Eurooppa 2020 -tavoitteet koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisessä. Suomi ei ole aivan täyttänyt tavoitteita, mutta on luokiteltu ryhmään, jossa olevat maat ovat päässeet tavoitteita lähelle. Käytetyn ESR+ -rahoituksen ja saavutettujen tulosten suhde oli Suomen osalta arvioitu melko alhaiseksi, mikä voi liittyä joko hankekausien venymiseen, covid-pandemian aiheuttamiin haasteisiin tai juurruttamistyön puutteisiin.
Raportin mukaan sukupuolten tasa-arvoa on edistetty kaikissa jäsenvaltioissa tukemalla koulutuksellista tasa-arvoa ja varmistamalla, että eri sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen ja työelämään. Erityisesti hankkeissa on pyritty purkamaan koulutusvalintojen sukupuolistereotypioita ja rohkaisemaan tyttöjä teknisille ja luonnontieteellisille aloille. Suomen tuloksissa näkyi sukupuolieroa siten, että hankkeiden toimintaan osallistuneiden naisten tulokset olivat vähäisempiä kuin miesten. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että hankkeiden toiminta keskittyi enemmän miehiä koskettaviin asioihin, kuten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymisen edistämiseen.
Jatkossa raportin mukaan on tärkeä keskittyä entistä enemmän yhdenvertaisuuden edistämiseen, mikä onkin yksi koordinaatiomme tukemien hankkeiden painopisteistä. Raportissa todetaan, että lisäksi on tärkeä vahvistaa rahoitusohjelmien tehokkuutta ja seurata hankkeiden vaikuttavuutta. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio vastaa toiminnallaan tähän tarpeeseen tukemalla hankkeiden implementointia ja arviointia.
Raportin pääset lukemaan kokonaisuudessaan täältä (englanniksi): ESF Synsis Report of 2022 AIRs (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Eurooppa 2020 strategia on luettavissa suomen EN (europa.eu) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), ruotsin EN (europa.eu) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja englannin kielellä EN (europa.eu) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)