Kuulovammaisen lapsen tärkein oikeus on saada olla lapsi

Suomalaisen vammaispolitiikan periaatteina ovat vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen sekä tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Näiden periaatteiden toteutuminen mahdollistaa myös kuulovammaisille lapsille heidän tärkeimmän oikeutensa, oikeuden olla lapsi. Kuulovammaisten lasten perheet kuitenkin kohtaavat arjessaan haasteita, jolloin lapsille kuuluviin oikeuksiin ei aina vastata. Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto (KLVL) teki kolme vuotta sitten kyselyn jäsenperheilleen, jonka tulosten mukaan kuulovammaisten lasten perheet kohtaavat eniten haasteita perusopetuksessa ja vapaa-ajalla.

Perusopetukseen liittyviä haasteita perheillä olivat muun muassa koulun kuunteluympäristö ja pedagogiset tukitoimet. Kouluissa kuuntelemista vaikeuttaa usein suuret ryhmäkoot ja häly. Hyvä kuunteluympäristö on mahdollista rakentaa akustoinnilla eli äänen heijastuksen vähentämisellä, jota voi parantaa akustiikkalevyillä ja tekstiileillä, kuten verhoilla, matoilla tai tyynyillä. Lisäksi voi käyttää huopapehmusteita pulpeteissa ja tuoleissa, tilanjakajia tai hankkia viherkasveja vähentämään äänen heijastumista. Luokan sijaintiin tulisi myös kiinnittää huomiota, jotta se olisi riittävän rauhallinen tila koulussa. Lisäksi on toivottavaa, että opetuksessa käytetään lapselle tarkoitettuja ja käyttöön annettuja apuvälineitä ja niiden käyttäminen opetetaan myös muille kuin lapsen omalle opettajalle.

Osa kuulovammaisista oppilaista tarvitsee avustajan tai tulkin. Avustaja voi toimia kuulovammaisen lapsen henkilökohtaisena avustajana tai toimia ryhmän yhteisenä avustajana. Avustaja edistää lapsen itsenäisyyttä, omatoimisuutta ja osallisuutta oppimisympäristössä. Monilla kuulovammaisten lasten perheillä on ollut ongelmia avustajan saamisessa tai avustajat ovat vaihtuneet usein.

Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hänelle on tarjolla tarvitsemaansa kommunikaatiota tukevat palvelut. Tulkkia tarvitsevalla lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Viittomakieltä käyttävien kielelliset oikeudet on turvattu vuonna 2015 voimaan tulleessa Viittomakielilaissa 359/2015, jonka mukaan tulkkaus on myönnettävä jokaiselle sitä tarvitsevalle, myös varhaislapsuudessa. Lisäksi erilaiset tulkkauspalvelut tukevat kuulovammaisia oppilaita opetuksessa. Näitä ovat esimerkiksi viittomakielen tulkit, etätulkkauspalvelut, kirjoitustulkit ja puhekirjoitusohjelmat. Tulkkauspalvelut mahdollistavat kuulovammaiselle lapselle tasavertaisen osallistumisen opetukseen. Viittomakielen ja tukiviittomien merkitystä ei kannata vähätellä, sillä aina on kunnioitettava lapsen oikeutta viestiä ja tulla ymmärretyksi omana itsenään. Useat sisäkorvaistutetta käyttävät lapset hyötyvät myös tukiviittomista. Lapsen tulisi saada viestiä tavalla, joka sopii hänelle parhaiten. Lapsella on oikeus omaan kieleen ja perheillä on oikeus yhteiseen kieleen lapsen kanssa. Monet perheet ovat kokeneet hankalana saada itselleen viittomakielen tai tukiviittomien kotiopetusta.

Kuulovammaisten lasten vapaa-ajalla kohtaamat haasteet liittyvät usein lapsen sosiaalisiin suhteisiin kavereiden kanssa tai harrastustoimintaan.  Kuulevat lapset eivät aina välttämättä osaa, jaksa tai ymmärrä ottaa huomioon kuulovammaista kaveriaan. Asioiden selittäminen useasti toistaen turhauttaa joskus muita lapsia. Kuulovammaisilta lapsilta voi jäädä tällöin toisten ilmaisuista helposti kuulematta erilaiset äänenpainot ja -sävyt. Lisäksi nopeat kommentointitilanteet voivat johtaa väärinymmärryksiin ja riitoihin, kun osa viestistä jää kuuloviiveen vuoksi lapselta rekisteröimättä. Pahimmillaan lapsi voi jäädä kavereiden tai koulukavereiden ulkopuolelle. Toisaalta kaverit ovat myös tärkeä voimavara kuulovammaisten lasten elämässä. Kaveri saattaa usein auttaa tilanteissa, joissa kuuleminen voi muutoin jäädä epävarmaksi.

Kuulovammaisella lapsella on oikeus harrastaa ja olla osallinen yhteisössään. Silti kuulovammaisille lapsille sopivien harrastusten löytäminen voi joskus olla vaikeaa. Kuulovammainen lapsi väsyy helposti päivän aikana vaativissa päiväkodin ja koulun kuunteluympäristöissä, jolloin harrastamiseen ei enää löydy voimavaroja. Myös kynnys osallistua harrastukseen voi olla suuri, jos lapsi on ainoa kuulovammainen lapsi ryhmässä. Harrastuksiin osallistuminen voi edellyttää vanhemmilta harrastusten vetäjien perehdyttämistä kohtaamaan kuulovammainen lapsi ja toimimaan tarvittaessa tulkin kanssa.

Moni kuulovammainen lapsi voi asua seudulla, jossa hän on ikäryhmänsä ainoa kuulovammainen. Tällöin lapsen identiteetin ja itsetunnon kehityksen näkökulmasta on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus tavata muita samanikäisiä kuulovammaisia ja viittomakieltä käyttäviä lapsia, ”kuulokavereita”. Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto järjestää kursseja, tapahtumia ja muuta vertaistoimintaa kuulovammaisille lapsille ja heidän perheilleen. Kuulovammaiset lapset saavat vertaisuuden kautta positiivisia kokemuksia vuorovaikutuksesta, joita heidän voi olla muutoin vaikea saada omassa arjessaan. Toiminnalla tuetaan lasten ja nuorten osallisuutta, sosiaalisia taitoja, kaverisuhteita, itsenäistymistä sekä itsetunnon, identiteetin ja positiivisen minäkuvan muodostumista toiminnallisin keinoin ja keskusteluin. Lapset saavat mahdollisuuden tavata muita kuulovammaisia lapsia, luoda uusia kaverisuhteita sekä kokemuksen siitä, että he eivät ole ainoita kuulovammaisia maailmassa. Lisäksi he saavat positiivisia kokemuksia vuorovaikutuksesta, vertaisuudesta ja uusien asioiden kokeilemisesta. Vertaisuuden avulla mahdollinen arjessa koettu yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne vähenevät. Myös perheet hyötyvät vertaistuesta tavatessaan muita kuulovammaisten lasten perheitä, joiden kanssa voi jakaa tietoja ja kokemuksia sekä muodostaa ystävyyssuhteita. Vertaistuella voidaan täydentää yhteiskunnan palvelujärjestelmää esimerkiksi tiedonsaannissa.

Kuulovammaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja kommunikoida muiden kanssa yhdenvertaisesti. Hänellä on oikeus oppia, leikkiä ja olla osallisena yhteisössään. Siksi aikuisten on varmistettava, että lapsi saa tietoa ikäänsä sopivalla tavalla ja kunnioitettava lapsen oikeutta viestiä ja tulla ymmärretyksi omana itsenään. Kuulovammaisen lapsen tärkein oikeus on saada olla lapsi.

Lähteet ja lisätiedot:
Esteetön kuunteluympäristö (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), Kuuloliitto
Haasteet kuulovammaisten lasten perheissä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry
Opas kuulovammaisen liikkujan kohtaamiseen. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Suomen Kuurojen Urheiluliitto
Vinkkejä harrastusryhmien vetäjille (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Miten huomioit huonokuuloisen puhekielisen lapsen? Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry