Hankesuunnitelma on tärkeä ohjenuora kehittämiselle, kuten me useissa kehittämishankkeissa työtä tehneet hyvin tiedämme. Suunnitelmassa täsmennetään hankeidean toteutusta: siinä esimerkiksi kerrotaan mihin tarpeeseen kehittämishanke pyrkii vastaamaan, mitä se konkreettisesti tavoittelee, kuka tekemisestä hyötyy, kenen kanssa kehittämistä tehdään ja millaisin toimenpitein tavoitteet pyritään saavuttamaan. Suunnitelmaan kirjatut asiat pyritään toteuttamaan, mutta kehittämistyö on täynnä yllätyksiä. Etenkin kun sitä tehdään yhteiskehittämällä toimintaa lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten kanssa. Tämä kannattaa kuitenkin nähdä mahdollisuutena löytää jotain uutta sekä tunnistaa myös se, mikä ei toimi.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta -teemassa (ESR+ erityistavoite 4.3) on käynnistynyt 12 hankekokonaisuutta, joista osa on aloittanut syksyllä 2024 ja osa käynnistyy nyt alkuvuodesta 2025.
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio (ESR+) on saanut tukea useita käynnistyneistä kehittämishankkeista jo hakuvaiheessa esimerkiksi osallisuuden ja yhteiskehittämisen teemalla. Yhtenä pohdinnan aiheena on ollut, miten hankkeiden lopulliset hyödynsaajat, tässä tapauksessa lapset, nuoret ja perheet, voivat olla kehittämistyössä mukana aina hankkeen suunnittelusta sen arviointiin. Vaikka palvelujen laadun ja hyvinvoinnin lisääntyminen pysyvästi on haasteellinen tavoite saavutettavaksi, tutkimustieto osoittaa, että osallisuus eli hyödynsaajien aktiivinen mukanaolo kehittämistoiminnan kaikissa vaiheissa on onnistuneen kehittämistyön keskeinen tekijä (esim. Hurt ym., 2018; Nickel & von dem Knesebeck, 2020).
Lukiessamme hankesuunnitelmia me koordinaatiossa ilahduimme monista tavoista, joilla yhteisen kehittämisen merkitystä ja tapoja on hankesuunnitelmiin kuvattu. Näitä hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä nostamme tässä blogikirjoituksessa esiin kolmen käynnistyneen valtakunnallisen ESR+-hankkeen osalta. Keskitymme hankkeiden tekemiseen siitä näkökulmasta, miten lasten, nuorten ja perheiden osallisuus on huomioitu hankesuunnittelussa. Esimerkkien voimalla haluamme oivalluttaa myös muita hankesuunnittelua tekeviä. Hankkeiden muuhun tekemiseen pääsee tutustumaan lisää linkkien kautta.
Väkivallattomuuden tukijat -hankkeessa nuorten toimijuus tunnistetaan laajasti ja on kirjattu suunnitelmaan läpileikkaavasti
Ensi- ja turvakotien liiton ja sen kuuden jäsenyhdistyksen toteuttamassa Väkivallattomuuden tukijat –hankkeessa nuoret ovat kehittämässä seurusteluväkivallan ennaltaehkäisevää työtä sekä kolmea menetelmää väkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja katkaisuun liittyen. Nuorten osallisuus kehittämiseen näkyy niin kehittämistarpeen määrittelyssä, tavoitteissa kuin myös konkreettisissa toimenpiteissä. Nuorten rooli ja toimijuus nähdään laajasti: nuoret tunnistetaan hyödynsaajien lisäksi asiantuntijoiksi, kansalaistoimijoiksi ja kehittämispilottien myötä myös asiakkaiksi.
Hankesuunnitelmassa on myös pohdittu tapoja, joilla nuoret voisivat osallistua hankkeen ohjaukseen, vaikuttamistyöhön tai toimia esimerkiksi ryhmissä vetäjinä näin halutessaan. Nuorilla on hankesuunnitelman pohjalta monia tapoja osallistua kehittämiseen, esimerkiksi kyselyt, dialogit ja työpajat. Kun käytetään monipuolisia menetelmiä, syntyy mahdollisuus tavoittaa kokemuksia laajemmalta joukolta, ja eri menetelmät antavat myös erilaista tietoa. Myös nuorten tavoittamista on mietitty aiemman kokemuksen pohjalta, ja mennään sinne, missä suurin osa nuorista jo käy, eli kouluihin.
Lisäksi on tunnistettu, että nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan sukupuolen moninaisuus, erilaiset kulttuuritaustat ja elämäntilanteet sekä asuinalueiden erilaisuus on tärkeä osata huomioida. Suunnitelmassa myös yhteiskehittämisen toteutusta arvioidaan nuorten kanssa yhdessä. Siihen on pohdittu työkaluksi Lundyn mallia (Lundy, 2007) ja Kentaurin osallisuusmittaria (linkki tähän: https://kentauri.fi/julkaisut_ja_tyokalu/osallisuusmittari/). Osallisuusmittarin lisäksi niin nuorille kuin ammattilaiselle suunnatuissa palautekyselyissä kulkee läpi hankkeen mukana tärkeää väittämä: ”nuorten näkökulma oli riittävästi esillä”. Ensimmäisten tapahtumien perusteella nuorten näkökulma on ollut esillä hyvin (keskiarvo 4,4 asteikolla 0-5 ei juurikaan -paljon).
Perheiden liikuntaneuvonnan Valttiplus –hankkeessa on tunnistettu perheiden arjen ymmärryksen, ammattilaisten osaamisen sekä kokeiluiden merkitys
Suomen Paralympiakomitean, Kolmen Kampuksen Urheiluopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Perheiden liikuntaneuvonnan Valttiplus -hankkeessa vahvistetaan opiskelijoiden ja ammattilaisten osaamista kohdata toimintarajoitteisia lapsia, nuoria ja heidän perheitään esimerkiksi kehittämällä koulutusmallia, tukimateriaalia sekä liikuntaneuvontaa.
Hankesuunnitelmaan on kirjattu, että lasten, nuorten ja perheiden arjen ymmärrystä, äänen kuulemista ja osallisuutta pidetään tärkeänä hankkeen kaikissa vaiheissa. Suunnitelmassa on hienosti tunnistettu myös se, että lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden toteutuminen vaatii osaamista osallisuudesta, inkluusiosta sekä toimintarajoitteisten lasten ja nuorten kuulemisesta. Tämän pohjalta on valittu hankkeen toteuttajatahoja sekä keskeisiä yhteistyökumppaneita. Nuorten osallisuuden edistämiseksi hankkeen eri vaiheissa kulkee Paranuorten vaikuttajatiimi, joka osallistuu monipuolisesti ja myös omien toiveidensa pohjalta hankkeen kehittämistyöhön, tapahtumiin sekä viestintään.
Lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen hankkeen tapahtumiin ja tilaisuuksiin on osallisuuden kokemusten kannalta tärkeää. Osallistumisen ja vaikuttamisen kokemukset lisäävät rohkeutta, kykyä ja halua myös laajempaan vaikuttamiseen omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Lisäksi fokusryhmähaastattelujen avulla kartoitetaan asiakasymmärrystä, mikä mahdollistaa kohderyhmän tarpeet huomioivien toimintatapojen löytämisen.
Musatossut -hankkeessa on suunniteltu lasten ja heille tärkeiden aikuisten kuulemista arkisissa kohtaamisissa ja tunnistetaan myös niitä, jotka jäävät helpommin kuulematta
Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja koulutuskuntayhtymä Gradian toteuttamassa Musatossut – Musiikin ja liikkumisen osaamista varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen –hankkeessa tuodaan matalan kynnyksen musiikkiliikunnallista osaamista sekä taidepedagogista toimintakulttuuria varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen.
Suunnitelmassa tuodaan esiin, että kehittäminen tapahtuu yhdessä lasten, vanhempien ja ammattilaisten kanssa alkukartoituksesta lähtien. Musiikkiliikunnalliset sekä lasten kokemuksia, osallisuutta ja motorisia taitoja havainnoivat menetelmät ja työkalut perustuvat aiempiin tutkimuksiin. Niitä kehitetään sekä niiden vaikutuksia havainnoidaan yhdessä lasten ja kasvattajien kanssa. Pienten lasten kokemusten tavoittaminen, ja menetelmien kehittäminen ja testaus osana arjen yhteisöjä ilahduttaa. Toisinaan ajatellaan, että pienet lapset eivät kykene osallistumaan kehittämiseen, vaikka kyse on enemmänkin siitä, löydämmekö aikuisina sopivia tapoja lasten kokemusten tavoittamiseen.
Musatossut –hankkeessa aiotaan hyödyntää esimerkiksi lasten kuvallisen haastattelun menetelmää, jotta voidaan saada tietoa lasten liikunnallisen ja musiikillisen ilon ja pätevyyden kokemuksista, eikä tyydytä vain aikuisten kokemuksiin ja havaintoihin menetelmien soveltuvuudesta lapsille (Niemistö ym., 2021, 123–131). Kuvallisen haastattelun menetelmä antaa lapsille paitsi mahdollisuuden kertoa kokemuksiaan, joita voidaan hyödyntää hankkeessa, ja samalla kokemuksen kuulluksi tulemisesta. Lisäksi hankkeessa aiotaan toteuttaa kohderyhmähaastatteluja aikuisten kanssa (esim. Nathan ym. 2019), tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskävely lasten kanssa (Tasa-arvoinen varhaiskavatus.fi) sekä lasten, aikuisten ja tutkijoiden yhteisiä motoristen taitojen havainnointituokioita yhdessä pohtien niiden herättämiä kokemuksia (esim. Sääkslahti, ym. 2021). Kaikkien menetelmien ja työkalujen valinnan kriteereinä on pidetty muun muassa sitä, että niiden tulee olla todettu hyödyllisiksi aiemmissa tutkimuksissa sekä edistää ilon ja turvallisuuden tunnetta.
Suunnittelussa on huomioitu hienolla tavalla myös yhdenvertaiset osallistumisen mahdollisuudet. Hankkeessa on tunnistettu, että vaikka varhaiskasvatuksen piirissä kohdataan paljon lapsia, erityisesti ulkomaalaistaustaisia lapsia on myös sen ulkopuolella. Siksi pilotointi- ja testauspaikkana ovat myös monikulttuuriset perhekerhot.
Oivallukset hankesuunnittelua tekeville
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden mahdollistaminen kehittämistyössä on edellä kuvattujen hankesuunnitelmien pohjalta esimerkiksi:
– osallisuuden huomioimista läpileikkaavasti hankesuunnitelmassa
– ymmärryksen vahvistamista lasten, nuorten, perheiden ja ammattilaisten tarpeista, toiminnasta ja kokemuksista
– hyväksi havaittujen ja tutkittujen toimintatapojen ja menetelmien tunnistamista
– uusien menetelmien ja toimintatapojen rohkeaa kokeilua
– riittävän osaamisen ja resurssin huomiointia
– tilan antamista lasten, nuorten ja perheiden toimijuudelle
– kehittämiseen osallistumisen hyötyjen pohdintaa myös lasten, nuorten ja perheiden asemaan asettuen.
Kolmessa esitellyssä hankesuunnitelmassa tulee näkyväksi, että osallisuuden mahdollistaminen on myös yhdenvertaisuuden edistämistä. Kun lasten, nuorten ja perheiden kanssa löydetään yhteiset tavat tehdä kehittämistyötä heille tärkeissä asioissa, voidaan kehittämistyön avullakin olla vahvistamassa osallisuuden, itsearvostuksen, yhdenvertaisuuden kokemuksia. Kehittämistyössä syntyy hieno mahdollisuus tehdä myös näkymätöntä näkyvämmäksi. Yhdenvertaisempien palveluiden näkökulmasta muita heikommassa asemassa olevien sekä vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten, nuorten ja perheiden ja heidän parissaan toimivien tahojen osallisuuden erityinen huomiointi on välttämätöntä.
Tämän blogin on kirjoittanut Kehittämissuunnittelija Reetta Kalliomeri, hankekoordinaattori Antti Ollikainen yhdessä Väkivallattomuuden tukijat, Perheiden liikuntaneuvonnan Valttiplus -hanke ja Musatossut – Musiikin ja liikkumisen osaamista varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen -hankkeiden kanssa.
Verkkosivuillamme on julkaistu hankkeiden kanssa yhdessä opittuun pohjautuen uutta tukimateriaalia osallisuuden huomiointiin hankesuunnittelussa:
Muistilista yhteiskehittämisen tueksi ESR+ 4.3. -hankkeille (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lähteet
Hurt, L., Paranjothy, S., Lucas, P. J., Watson, D., Mann, M., Griffiths, L. J., … & Lingam, R. (2018). Interventions that enhance health services for parents and infants to improve child development and social and emotional well-being in high-income countries: a systematic review. BMJ open, 8(2), e014899.
Lundy, L. (2007). ‘Voice’is not enough: conceptualising Article 12 of the United Nations Convention on the Rights of the Child. British educational research journal, 33(6), 927-942.
Nathan, S., Newman, C., Lancaster, K. (2019). Qualitative Interviewing. In: Liamputtong, P. (eds) Handbook of Research Methods in Health Social Sciences. Springer, Singapore. https://doi.org/10.1007/978-981-10-5251-4_77 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Nickel, S., & von dem Knesebeck, O. (2020). Effectiveness of community-based health promotion interventions in urban areas: a systematic review. Journal of community health, 45(2), 419-434.
Niemistö, D., Mehtälä, A., Laukkanen, A., Viholainen, H., Tammelin, T., & Sääkslahti, A. Lasten omien käsitysten selvittäminen. Teoksessa A. Sääkslahti, A. Mehtälä, & T. Tammelin (toim.) (2021). Piilo – Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seuranta: kehittämisvaiheen 2019–2021 tulosraportti, s. 123-131. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja, 398. https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2021/09/Piilo_tulosraportti-1.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Sääkslahti, A., Mehtälä, A., & Tammelin, T. (toim.). (2021). Piilo – Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seuranta. Kehittämisvaiheen 2019–2021 tulosraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 398. Likes. https://static.jamk.fi/likes/Piilo_tulosraportti.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)