Puhelimen herätyskello soi. Sammutan hälytyksen ja luen ystäväni illalla lähettämän WhatsApp-viestin. Syön aamiaista ja silmäilen Hesarista pääuutiset. Tarkistan bussiaikataulun – ehdin juuri ja juuri. Matkalla vilkaisen työkalenteria, selaan somesta kuulumiset ja googletan päivällispastan reseptin. Lukutaito on niin tavallinen osa arkeani, etten usein kiinnitä siihen edes huomiota. Kaikille lukeminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.
Lasten ja nuorten lukutaidon heikkeneminen on viime vuosina herättänyt kasvavaa huolta. Osa nuorista ei saa perusopetuksesta evääksi lukutaitoa, jolla pärjäisi opinnoissa tai työelämässä. Vaikeudet lukemisessa kaventavat mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Riittämätön lukutaito tarkoittaa lisäksi osattomuutta muista lukemisen hyödyistä, kuten kriittisen ajattelun tai empatiataitojen vahvistamisesta – puhumattakaan seikkailuista, joihin kirjat tai elokuvat voivat viedä.
Lukutaidon kehittyminen on kiinni monesta. Merkitystä on esimerkiksi sillä, miten kodin tai muun lähipiirin aikuiset suhtautuvat lukemiseen ja miten lapsen kiinnostusta tarinoihin ja teksteihin ruokitaan tai herätellään. Jotta voimat riittävät lukemisen opetteluun, elämän perusasioiden on oltava tarpeeksi hyvin. Koulussa tarvitaan oppimisrauhaa ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa tukea. Kiinnostavaa lukemista pitäisi löytyä myös omalla äidinkielellä.
Lukemaan oppimisessa on kyse myös lapsen oikeuksista ja yhdenvertaisuudesta. Lukutaito liittyy esimerkiksi lapsen oikeuteen ilmaista mielipiteensä sekä hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa. Vähemmistöryhmiin kuuluvien tai alkuperäiskansojen lasten kielellisiin tarpeisiin tulee YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Jokaisen lapsen ja nuoren riittävästä lukutaidosta huolehtiminen tulisi nähdä aikuisten yhteisenä tehtävänä ilman, että vastuu jää yksin kodille, varhaiskasvatukselle tai koululle.
Lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemiseen ja eriytymiseen on havahduttu ja siihen halutaan puuttua. Opetushallituksen johdolla laaditun kansallisen lukutaitostrategian suuntaviivoina ovat lukutaitotyön rakenteiden vahvistaminen, monilukutaito-osaamisen lisääminen sekä lukemiseen innostaminen ja lukutaidon monipuolistaminen. Neuvoloissa on jaettu Lukulahja lapselle -kirjalahjaa, ja esimerkiksi lukukoiratoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia. Opettajat ovat toivoneet lukutaidon harjoitteluun monipuolisempaa tukea, esimerkiksi selkokielisiä kirjoja ja oppimateriaaleja.
Lukutaito ja siihen liittyvä eriytymiskehitys on syytä huomioida myös kehitettäessä lasten, nuorten ja perheiden palveluita. On pohdittava esimerkiksi, miten varmistamme osallistumisen ja vaikuttamisen tavat myös lapsille ja nuorille, joiden lukutaidossa on erityisiä haasteita. Pääsevätkö he mukaan lukutaitoa edistävien hankkeiden suunnitteluun? Entä huomaammeko aikuisina kannustaa eri sukupuolta olevia lapsia ja nuoria monipuolisesti erilaisten tekstien pariin?
Tutkimusten mukaan vanhempien lukutottumusten merkitys lapsen lukutaidon kehittymiselle on suuri ja kasvanut entisestään. Kasvatuksen ja koulutuksen riittävien resurssien ja monipuolisten materiaalien lisäksi huomiota olisikin kiinnitettävä siihen, miten mahdollistamme lasten ja aikuisten yhteisiä lukuhetkiä niin kouluissa kuin kodeissakin. Huomioimmeko esimerkiksi monikielisten lasten ja aikuisten tarpeet riittävän hyvin? Ovatko kirjastot ja muut yhteiseen lukemiseen kutsuvat tilat saavutettavia ja kiinnostavia kaikille lapsille, nuorille ja perheille?
Kehittämistyö tarjoaa oivan mahdollisuuden etsiä keinoja lukutaidon ja -innon vahvistamiseen yhdessä lasten, nuorten ja heille läheisten aikuisten kanssa.
Lähteet ja lisätiedot
Lukukeskus. 10 faktaa lukemisesta 2024.
https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2024/#fakta-1 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Opetushallitus. Kansallinen lukutaitostrategia 2030.
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kansallinen-lukutaitostrategia-2030 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Blogin kirjoitti kehittämissuunnittelija Venla Eirola