Hyppää sisältöön

Oikeus oppia – ESR+ -hankkeet lapsen oppimisen tukena

Marraskuun 20. päivä vietetään lapsen oikeuksien päivää. Perinteet päivälle ovat pitkät, kun 20.11.1959 hyväksyttiin lapsen oikeuksien julistus ja 20.11.1989 lapsen oikeuksien sopimus. Suomessa lapsen oikeuksien päivää on vietetty vuodesta 2002 ja vuodesta 2020 lapsen oikeuksien päivä on ollut myös liputuspäivä. 

Euroopan sosiaalirahaston käynnissä olevalla ohjelmakaudella yhtenä tehtävänä on edistää lapsen oikeuksia koskevaa EU-strategian toimeenpanoa sekä eurooppalaisen lapsitakuun toimia sosiaalisen osallisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien parantamiseksi. Koordinaatiomme työssä tämä näkyy hankkeiden tuessa edistämällä lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. 

Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on oikeus oppimiseen. Pohdimme tukemiamme Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistä edistäviä valtakunnallisia ESR+ -hankkeita oppimisen oikeuksien näkökulmasta ja tuomme tähän liittyen esille neljä tulokulmaa: 1) lapsia ja nuoria kuullaan palveluiden kehittämistyössä, 2) hankkeilla vaikutetaan lasten ja nuorten kanssa toimiviin aikuisiin, 3) hankkeet edistävät lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta kasvatuksessa ja koulutuksessa sekä 4) perheiden rooli huomioidaan osana kasvatuksen ja koulutuksen palvelujen kehittämistä. 

Lapsia ja nuoria kuullaan kehittämistyössä

Hankkeissa kuullaan lapsia ja nuoria kehittämistyön eri vaiheissa monin eri tavoin. Ajatuksena on, että yhteiskehittämällä hankkeita lasten ja nuorten kanssa päästään vaikuttavampiin tuloksiin. Koordinaatiossa kuulemme lapsia ja nuoria sekä heidän kanssaan toimivia aikuisia Skididialogeissa ja Erätauko-keskusteluissa saadaksemme tietoa oman työmme tueksi. 

Artikla 12: Lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä asioista, jotka koskevat häntä itseään. Aikuisten täytyy selvittää lasten mielipide ennen kuin he tekevät lapsia koskevia päätöksiä. 

Hankkeilla vaikutetaan lasten ja nuorten kanssa toimiviin aikuisiin

Hankkeet kohdistavat kehittämistoimia ensisijaisesti lasten ja nuorten kanssa toimiviin aikuisiin. Aikuisilla on valtaa vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen yhteiskunnassamme. Vallan mukana tulee vastuu ja velvollisuus, ja näissä hankkeet pyrkivät ammattilaisia tukemaan. Kasvatuksen ja koulutuksen palveluissa työskentelevillä aikuisilla vastuu on erityinen, sillä heidän tulee paitsi vaalia lapsen oikeuksia työssään, myös aktiivisesti antaa lapsille tietoa heidän oikeuksistaan ja opettaa toisten lasten oikeuksien kunnioittamista. 

Tiedon jakaminen lapsen oikeuksista sekä tuen ja koulutuksen tarjoaminen siihen, miten ammattilaiset voivat aidosti työssään edistää lapsen oikeuksia, ovat tärkeitä. Tietämyksen vahvistaminen ja hyvien toimintamallien jakaminen edistävät lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta tukevaa toimintakulttuuria kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. 

Artikla 4: Valtion täytyy pitää huolta siitä, että tämä sopimus toteutuu lasten elämässä. Lapsille kuuluvat kaikki tähän sopimukseen kirjatut oikeudet. 

Hankkeet edistävät yhdenvertaisuutta

ESR+-rahoituksen horisontaalisten periaatteiden mukaisesti kaikki hankkeet ovat sitoutuneet lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Yhdenvertaisuus kasvatuksessa ja koulutuksessa tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada laadukasta, turvallista ja lapsen hyvää edistävää kasvatusta ja opetusta riippumatta asuinpaikastaan, etnisestä taustastaan, perheensä sosioekonomisesta asemasta, kielestään tai kulttuuristaan, vammaisuudestaan, sukupuolestaan tai mistään muusta henkilöön liittyvästä tekijästä. 

Hankkeissa luotavat toimintamallit tukevat yhdenvertaisuuden toteutumista. Toimintamallien luominen ja käyttöönotto paitsi antaa konkreettisia työvälineitä ammattilaisten arkeen, myös lisää tietoisuutta yhdenvertaisuudesta ja toivottavasti herättää ammattilaisia ja palveluista päättäviä aikuisia siihen, että aito yhdenvertaisuus ei tapahdu itsestään. Yhdenvertaisuuden toteutumista voidaan parhaiten mitata kysymällä lasten, nuorten ja perheiden kokemuksia, joten palaamme tässäkin aiheessa kuulemisen tärkeyden äärelle. 

Artikla 2: Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle yhdenvertaisesti. Lasta ei saa syrjiä mistään syystä. 

Artikla 23: Vammaisen lapsen pitää saada parasta mahdollista hoitoa ja apua, joka edistää hänen ihmisarvoaan, itseluottamustaan ja osallistumistaan yhteisön toimintaan. Vammaista lasta pitää tukea niin, että hän voi käydä koulussa ja harrastuksissa. 

Artiklat 28 ja 29: Lapsella on oikeus käydä koulua. Koulun täytyy kehittää lapsen taitoja. Sen täytyy kehittää lapsen äidinkieltä sekä antaa tietoa lapsen omasta ja muiden maiden kulttuureista. Koulussa tulee kertoa lasten ja muiden ihmisten oikeuksista. 

Perheiden rooli huomioidaan osana palvelujen kehittämistä

Hankkeet pyrkivät vahvistamaan vanhemmuuden tukea sekä vanhemman asemaa lapsen kokonaisvaltaisena oppimisen ja hyvinvoinnin tukijana. Kun lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin tukea suunnitellaan, on ensiarvoisen tärkeää huomioida vanhempien näkemykset ja kunnioittaa niitä. On tärkeää muistaa, että vaikka aikuiset eivät aina ole yhtä mieltä asioista, tulee lapsen edun olla ratkaisevana tekijänä päätöksiä tehtäessä. 

Artikla 3: Aikuiset tekevät monia lasten elämään vaikuttavia päätöksiä. Heidän täytyy aina selvittää, mikä on lapsen kannalta parasta. 

Artikla 18: Lapsen vanhemmilla on yhdessä vastuu lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Heidän tulee toimia lapsen parhaaksi. Valtion ja kuntien täytyy tukea vanhempia ja lapsen muita huoltajia tässä tehtävässä. 

Lapsen oikeudet tarvitsevat huomiota vuoden jokaisena päivänä ja onkin ollut ilo seurata, miten lapsen oikeuksien päivä on kehittynyt jopa viikon mittaiseksi tapahtumasarjaksi, jossa eri toimijat järjestävät lapsille ja aikuisille erilaista ohjelmaa lisäten lapsen oikeuksiin liittyvää tietoutta vuosittaiseen teemaan liittyen. 

Osallisuuden koordinaatio -hankkeen hyrrän mallinen symboli.

Blogin kirjoittivat:

Elina Weckström, hankepäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden koordinaatio: SOS-Lapsikylä

Laura Ortju, erityisasiantuntija, Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio: Opetushallitus 

Sitaatit lapsen oikeuksista on poimittu lapsiasiavaltuutetun Tunnetko lapsen oikeudet? (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -esitteestä