Sateenkaarioikeuksien turvaaminen edellyttää määrätietoisia toimia

Kesäkuu on kansainvälinen Pride-kuukausi. Suomessa sateenkaariliput liehuvat etenkin tällä viikolla, kun maan suurin ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma Helsinki Pride (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) huipentuu kulkueeseen ja puistojuhlaan lauantaina 28.6. Vaikka tapahtuma toistuu vuodesta toiseen, tarve sille ei ole ainakaan vähentynyt.

Pohjoismaissa on viime vuosina voimistunut niin sanottu anti-gender-liike, joka pyrkii kyseenalaistamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, eli sateenkaari-ihmisten, sekä naisten oikeuksien asemaa yhteiskunnassa. Kehityskulku on osa laajempaa kansainvälistä ilmiötä, jossa sateenkaarioikeudet ovat useissa maissa joutuneet vastatuuleen.

Esimerkiksi Unkari on säätänyt lain, joka kieltää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen julkiset tapahtumat, kuten Pride-kulkueet. Pridessa on kyse sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksista ja oikeudesta yhdenvertaisuuteen.

Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvien viharikosten määrä on noussut selvästi: vuonna 2023 poliisin tietoon tuli 215 rikosilmoitusta, joiden motiivina epäiltiin syrjintää seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella. Määrä kasvoi 54 prosenttia sitä edeltäneestä vuodesta.

Sateenkaarevien oppijoiden tuen tarpeisiin tulee vastata

THL:n toteuttaman Kouluterveyskyselyn perusteella erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat koulukiusaamiseksi luokiteltua väkivaltaa muita nuoria useammin. Sateenkaarinuoret kokevat itsensä yksinäisiksi noin kaksi kertaa niin usein kuin muut nuoret. He myös kokevat kouluympäristön turvattomammaksi kuin muut nuoret. Lisäksi heillä on muita nuoria useammin mielialaan liittyviä huolia, ahdistuneisuutta ja masennusoireilua.

Sateenkaarilapsiin ja -nuoriin kohdistuvista kielteisistä asenteista ja syrjinnästä löytyy kattavasti tietoa THL:n ja Seta ry:n tietopaketista:

• Yhdenvertaisuus ja syrjintä sateenkaarilasten ja –nuorten elämässä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (thl.fi)

Yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu viranomaisten, kuten Opetushallituksen, kaupunkien ja kuntien sekä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien, lakisääteisiin velvollisuuksiin. Kentältä kuuluu kuitenkin yhä enemmän viestejä polarisaation lisääntymisestä. Neutraalius ei ole vaihtoehto, kun puhutaan ihmisoikeusperustaisuudesta ja syrjimättömyyden edistämisestä.

Sateenkaarevien lasten, nuorten ja muiden oppijoiden tukemisen tulee olla oppilaitosmaailmassa koko henkilöstön asia. Erityisesti translapset ja -nuoret ovat kouluissa jatkuvasti moninaisen syrjinnän kohteena. Syrjinnän ennaltaehkäisyn lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten vastuulla on huolehtia, että henkilöstöllä on osaamista kohdata ja tukea sateenkaarevia oppijoita luontevilla ja tilanteeseen sopivilla kouluyhteisön keinoilla. Tämä vahvistaa kouluun kiinnittymistä ja koulussa viihtymistä, jotka ovat perusedellytyksiä oppimistulosten vahvistumiselle ja sitä myötä koulutustason nousulle – eli myös hallitusohjelman tavoitteiden toteutumiselle.

Opetushallituksen tehtävänä on tukea opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä. Esimerkiksi verkkosivulta Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelu (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (oph.fi) löytyy kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien työtä tukevia sisältöjä ja oppaita. Lisäksi elokuussa julkaistaan opas perusopetuksen järjestäjille toiminnalliseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun.

Sateenkaarinuorten kouluhyvinvointiin kiinnitetään huomiota myös osana laajempaa opetus- ja kulttuuriministeriön toukokuun lopussa julkaisemaa kehittämisohjelmaa (2025–2027), jolla edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa:

• Koulutuksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kehittämisohjelma (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)