Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ovat EU:n alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman horisontaalisia periaatteita, jotka on huomioitava kaikessa toiminnassa. Tältä sivulta löydät tietoa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä ESR+ 4.3 -hankkeissa sekä keskeisistä kansallisista strategioista, joiden toimeenpanoa hankkeet tukevat.
Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ESR+-hankkeissa
EU:n alue- ja rakennepolitiikan horisontaalisia periaatteita ovat EU:n perusoikeuskirjan ja YK:n vammaisyleissopimuksen mukaiset perusoikeudet, sukupuolten tasa-arvo, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus sekä kestävä kehitys ottaen huomioon myös Pariisin ilmastosopimuksen sekä ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen. Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon periaatteiden noudattamista edellytetään toisin sanoen kaikilta ESR+-rahoitteisilta hankkeilta. Horisontaaliset periaatteet sisältyvät erityisiin valintaperusteisiin, joiden pohjalta hankehakemukset valintavaiheessa pisteytetään. Lisätietoja periaatteista sekä niiden huomioimisesta hankkeen suunnittelu-, toteutus- ja raportointivaiheessa löytyy Rakennerahastojen verkkosivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa edistetään ESR+-hankkeissa vähintään valtavirtaistaen. Käytännössä tämä tarkoittaa yhdenvertaisuus- ja sukupuolinäkökulmien huomioimista kaikessa hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Esimerkiksi hankkeen toimintakulttuuria, kohderyhmiä, tavoitteita ja toimenpiteitä tulee tarkastella yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmista, eivätkä hankkeen suunnitellut tulokset voi olla ristiriidassa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteiden kanssa.
Horisontaalisten periaatteiden toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan hankkeen edetessä. Tukea yhdenvertaisuus- ja sukupuolivaikutusten arviointiin erityisesti lapsia, nuoria ja perheitä koskevissa hankkeissa löytyy esimerkiksi tietopankkimme arviointi-osiosta.
Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon periaatteet huomioidaan kaikissa ESR+-hankkeissa, mutta niiden edistäminen voi olla myös hankkeen pääasiallisena sisältönä. Tällöin hankesuunnitelmaan tulee kirjata yhdenvertaisuutta tai tasa-arvoa koskevia tavoitteita tai toimenpiteitä. Näin olisi esimerkiksi hankkeessa, joka keskittyisi tietyn haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän osallistumisen tukemiseen tai sukupuolten tasa-arvoon liittyvän osaamisen vahvistamiseen lasten harrastustoiminnassa.
Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo kansallisissa strategioissa
Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen tavoitteita on kirjattu useisiin kansallisiin strategioihin. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita koskevaa kehittämistyötä ohjaavat esimerkiksi kansallinen lapsistrategia, valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO) sekä Suomen romanipoliittinen ohjelma (Rompo).
Kansallinen lapsistrategia
Suomen ensimmäinen valtakunnallinen lapsistrategia on julkaistu vuonna 2021. Lapsistrategia on parlamentaarisena yhteistyönä laadittu linjapaperi, joka pohjautuu perus- ja ihmisoikeuksiin. Visiona on ”aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi”. Strategian avulla toteutetaan Suomessa myös eurooppalaista lapsitakuuta.
Kansalliseen lapsistrategiaan on kirjattu lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen nykytila Suomessa sekä keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden edistämiseksi. Jokainen hallitus laatii tarkemman toimeenpanosuunnitelman lapsistrategian linjausten toteuttamiseksi. Suunnitelma valmistellaan eri hallinnonalat kattavana virkatyönä. Lue lisää kansallisen lapsistrategian verkkosivuilta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lapsistrategian vuoden 2023 seurantakertomuksessa on esitetty strategiaan liittyvät vaalikauden 2023 – 2027 toimenpidelinjaukset, jotka ovat olennaisia myös yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmista.
Lapsistrategian seurantakertomuksen toimenpidelinjaukset vaalikaudelle 2023-2027:
- Lapsen oikeudet ja erityinen asema tunnistetaan ja huomioidaan julkisen vallan toiminnassa.
Lapsistrategiatyö kiinnittyy valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden strategioihin ja ohjelmiin.
- Laaditaan kokonaisarvio lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen toimivuudesta neljän vuoden välein.
Ehdotukset esiin nousseiden epäkohtien korjaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi.
- Lapsi- ja perhepolitiikan poikkihallinnollista koordinaatiota vahvistetaan edelleen.
Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lapsen oikeuksien edistämisessä ja toteutumisen seurannassa.
- Edistetään edelleen lapsia koskevan tietopohjan riittävyyttä ja käytettävyyttä.
Tieto on hajallaan, ja lisää tietoa kaivataan haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnista.
- Seurataan ja arvioidaan koronakriisin jälkitoimien toteutumista lasten ja nuorten osalta.
- Edistetään edelleen lasten yhdenvertaisuutta ja ehkäistään eriarvoistumista erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ja syrjinnälle alttiiden lapsi- ja nuorisoryhmien osalta.
Hyvinvoinnin ja lapsen oikeuksien toteutumisen kehitys on kaksijakoista.
- Jatketaan lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin vahvistamista.
Arviointi saattaa jäädä pistemäiseksi ja pintapuoliseksi.
- Jatketaan lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämistä.
Mahdollisuus vaikuttaa ei toteudu yhdenvertaisesti ja tarvitaan pysyviä rakenteita.
- Viestitään edelleen lapsen oikeuksista ja lapsistrategiasta sekä edistetään lapsen oikeuksien koulutusten toteutumista.
Syvennetään tietoisuutta lapsen oikeuksista ja niiden limittymisestä toisiinsa.
Tietoa lapsille sekä aikuisille.
Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO)
Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPO on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jossa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tuleviksi vuosiksi.
Orpon hallituksen hyväksymä VANUPO-ohjelma on voimassa vuoteen 2027 saakka, ja sen tavoitteet liittyvät esimerkiksi nuorten hyvinvointiin koulussa ja oppilaitoksissa, matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksiin sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseen. Lisäksi ohjelmaan on kirjattu mielenterveyden tukemista sekä osallisuuden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden vahvistamista koskevia tavoitteita.
Ohjelman tausta-aineistoksi laadittu valtion nuorisoneuvoston hyvinvointikatsaus (2023) ohjaa kiinnittämään huomiota siihen, etteivät nuoret ole yksi yhtenäinen ryhmä.
Katsauksessa tuodaan esiin esimerkiksi seuraavia havaintoja:
- Suurin osa nuorista voi hyvin.
- Nuorten hyvinvointi on polarisoitunutta.
- Esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset, toimintarajoitteiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat nuoret voivat monilla mittareilla keskiarvoa huonommin.
- Sosioekonomisella taustalla ja kodin tilanteella on suuri merkitys siihen, millaisia mahdollisuuksia nuorella on kouluttautua, tehdä työtä ja pitää yllä terveyttään.
Osana VANUPO-valmistelua toteutettiin myös nuorten kuuleminen. Kuulemisen perusteella nuoret kokevat tärkeimmiksi ratkaistaviksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi
- ilmastonmuutoksen,
- nuorten syrjäytymisen sekä
- tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät haasteet.
VANUPO-ohjelma opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Valtion nuorisoneuvoston hyvinvointikatsaus (2023) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
VANUPO-valmistelun nuorten kuuleminen opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Suomen romanipoliittinen ohjelma (Rompo)
Suomen romanipoliittinen ohjelma (Rompo3) on laadittu vuosiksi 2023–2030. Ohjelma perustuu EU:n strategiseen puiteohjelmaan romanien yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta.
Rompo3-ohjelman läpileikkaavia tavoitteita ovat yhdenvertaisuus, osallisuus ja osallistuminen sekä syrjinnän poistaminen puuttumalla romanivastaisuuteen. Tavoitteet ohjaavat romanipoliittisten toimenpiteiden valtavirtaistamista.
Ohjelma sisältää lisäksi neljä sektoraalista tavoitekokonaisuutta koskien koulutusta, työllisyyttä, asumista ja terveyttä sekä toimenpiteitä romanien sosiaalisten, kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien vahvistamiseksi.
Euroopan neuvoston suositusten sekä lapsistrategian 2022–2027 mukaisesti Rompo3-ohjelmassa painotetaan romanilasten ja -nuorten oikeuksien edistämistä. Lisäksi ohjelma tukee eurooppalaista ja kansallista lapsistrategiaa. Lue lisää Euroopan neuvoston lapsen oikeuksia koskevista suosituksista lapsenoikeudet.fi -sivustolta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Rompo3-ohjelmaan on kirjattu seuraavia romanilasten ja -nuorten yhdenvertaisuutta koskevia toimenpide-ehdotuksia:
- Romanilasten ja -nuorten sisällyttäminen kuntien, hyvinvointialueiden ja oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin.
- Ammattilaisten kouluttaminen ja kirjallisten ohjeistusten parantaminen.
- Paikallisen ja valtakunnallisen romaninuorisotyön kehittäminen.
- Mielekkäiden osallistumisen tapojen ja osallisuutta vahvistavien vaikuttamiskanavien kehittäminen, kuten Digiraati.
- Perheleirien järjestäminen.
- Koulutus ja opastus talouden hallintaan, asumiseen, perhe-elämätaitoihin sekä elämänhallintaan romaninuorisotyössä.
Seuraavassa osiossa tarkastellaan yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon käsitteitä ja niihin liittyvää lainsäädäntöä sekä lasten, nuorten ja perheiden kokemuksia yhdenvertaisuudesta ja syrjinnästä.