Hyppää sisältöön

Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo kehittämishankkeissa

Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ovat ESR+-kehittämishankkeissa horisontaalisia periaatteita, jotka on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Tältä sivulta löydät yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvää tietoa horisontaalisten periaatteiden huomioimisesta sekä keskeisistä kansallisista strategioista, joiden toimeenpanoon valtakunnalliset ESR+ 4.3 -kehittämishankkeet osallistuvat.

Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ESR+-hankkeissa

Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo kuuluvat Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman horisontaalisiin periaatteisiin, joiden noudattamista edellytetään kaikilta ESR+-rahoitteisilta hankkeilta. Lisätietoja periaatteista sekä niiden huomioimisesta hankkeen suunnittelu-, toteutus- ja raportointivaiheessa löytyy Rakennerahastojen verkkosivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).

Sen lisäksi, että kaikkien ESR+-hankkeiden on noudatettava esimerkiksi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteita, näiden edistäminen voi olla myös hankkeen pääasiallisena sisältönä. Näin olisi esimerkiksi hankkeessa, joka keskittyisi sukupuolten tasa-arvon edistämiseen lasten harrastustoiminnassa.

Yhdenvertaisuus- ja sukupuolinäkökulmat ovat kuitenkin läsnä kaikessa ihmisiin kohdistuvassa toiminnassa, eikä mikään hanke ole esimerkiksi sukupuolivaikutuksiltaan neutraali. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suunnitellun ja toteutetun toiminnan vaikutukset eri sukupuoliin arvioidaan ja raportoidaan kaikissa ESR+-hankkeissa.

Tukea yhdenvertaisuus- ja sukupuolivaikutusten arviointiin erityisesti lapsia, nuoria ja perheitä koskevissa hankkeissa löytyy esimerkiksi tietopankin arviointi-osiosta.

Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo kansallisissa strategioissa

Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen tavoitteita on kirjattu useisiin kansallisiin strategioihin. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita koskevaa kehittämistyötä ohjaavat esimerkiksi kansallinen lapsistrategia, valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO) sekä Suomen romanipoliittinen ohjelma (Rompo).

Kuvassa on romaninainen kolmen tyttärensä kanssa.


Kansallinen lapsistrategia

Suomen ensimmäinen valtakunnallinen lapsistrategia on julkaistu vuonna 2021. Lapsistrategia on parlamentaarisena yhteistyönä laadittu linjapaperi, joka pohjautuu perus- ja ihmisoikeuksiin. Visiona on ”aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi”. Strategian avulla toteutetaan Suomessa myös eurooppalaista lapsitakuuta.

Kansalliseen lapsistrategiaan on kirjattu lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen nykytila Suomessa sekä keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden edistämiseksi. Jokainen hallitus laatii tarkemman toimeenpanosuunnitelman lapsistrategian linjausten toteuttamiseksi. Suunnitelma valmistellaan eri hallinnonalat kattavana virkatyönä. Lue lisää kansallisen lapsistrategian verkkosivuilta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Lapsistrategian vuoden 2023 seurantakertomuksessa on esitetty strategiaan liittyvät vaalikauden 2023 – 2027 toimenpidelinjaukset, jotka ovat olennaisia myös yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmista.

Lapsistrategian seurantakertomuksen toimenpidelinjaukset vaalikaudelle 2023-2027:

  • Lapsen oikeudet ja erityinen asema tunnistetaan ja huomioidaan julkisen vallan toiminnassa.
    Lapsistrategiatyö kiinnittyy valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden strategioihin ja ohjelmiin.
  • Laaditaan kokonaisarvio lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen toimivuudesta neljän vuoden välein.
    Ehdotukset esiin nousseiden epäkohtien korjaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi.
  • Lapsi- ja perhepolitiikan poikkihallinnollista koordinaatiota vahvistetaan edelleen. 
    Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lapsen oikeuksien edistämisessä ja toteutumisen seurannassa.
  • Edistetään edelleen lapsia koskevan tietopohjan riittävyyttä ja käytettävyyttä.
    Tieto on hajallaan, ja lisää tietoa kaivataan haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnista
  • Seurataan ja arvioidaan koronakriisin jälkitoimien toteutumista lasten ja nuorten osalta.
  • Edistetään edelleen lasten yhdenvertaisuutta ja ehkäistään eriarvoistumista erityisesti haavoittuvassa asemassa ja syrjinnälle alttiiden lapsi- ja nuorisoryhmien osalta.
    Hyvinvoinnin ja lapsen oikeuksien toteutumisen kehitys on kaksijakoista.
  • Jatketaan lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin vahvistamista.
    Arviointi saattaa jäädä pistemäiseksi ja pintapuoliseksi.
  • Jatketaan lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämistä.
    Mahdollisuus vaikuttaa ei toteudu yhdenvertaisesti ja tarvitaan pysyviä rakenteita.
  • Viestitään edelleen lapsen oikeuksista ja lapsistrategiasta sekä edistetään lapsen oikeuksien koulutusten toteutumista.
    Syvennetään tietoisuutta lapsen oikeuksista ja niiden limittymisestä toisiinsa.
    Tietoa lapsille sekä aikuisille.

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO)

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPO on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jossa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tuleviksi vuosiksi.

Petteri Orpon hallituksen hyväksymä VANUPO-ohjelma on voimassa vuoteen 2027 saakka, ja sen tavoitteet liittyvät esimerkiksi nuorten hyvinvointiin koulussa ja oppilaitoksissa, matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksiin sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseen. Lisäksi ohjelmaan on kirjattu mielenterveyden tukemista sekä osallisuuden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden vahvistamista koskevia tavoitteita.  

Ohjelman tausta-aineistoksi laadittu valtion nuorisoneuvoston hyvinvointikatsaus (2023) ohjaa kiinnittämään huomiota siihen, etteivät nuoret ole yksi yhtenäinen ryhmä.

Katsauksessa tuodaan esiin esimerkiksi seuraavia havaintoja:

  • Suurin osa nuorista voi hyvin.
  • Nuorten hyvinvointi on polarisoitunutta.
  • Esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset, toimintarajoitteiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat nuoret voivat monilla mittareilla keskiarvoa huonommin.
  • Sosioekonomisella taustalla ja kodin tilanteella on suuri merkitys siihen, millaisia mahdollisuuksia nuorella on kouluttautua, tehdä työtä ja pitää yllä terveyttään.

Osana VANUPO-valmistelua toteutettiin myös nuorten kuuleminen. Kuulemisen perusteella nuoret kokevat tärkeimmiksi ratkaistaviksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi:

  • ilmastonmuutoksen,
  • nuorten syrjäytymisen sekä
  • tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät haasteet.

Suomen romanipoliittinen ohjelma (Rompo)

Suomen romanipoliittinen ohjelma (Rompo3) on laadittu vuosiksi 2023–2030. Ohjelma perustuu EU:n strategiseen puiteohjelmaan romanien yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta.

Rompo3-ohjelman läpileikkaavia tavoitteita ovat yhdenvertaisuus, osallisuus ja osallistuminen sekä syrjinnän poistaminen puuttumalla romanivastaisuuteen. Tavoitteet ohjaavat romanipoliittisten toimenpiteiden valtavirtaistamista.

Ohjelma sisältää lisäksi neljä sektoraalista tavoitekokonaisuutta koskien koulutusta, työllisyyttä, asumista ja terveyttä sekä toimenpiteitä romanien sosiaalisten, kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien vahvistamiseksi.

Euroopan neuvoston suositusten sekä lapsistrategian 2022–2027 mukaisesti Rompo3-ohjelmassa painotetaan romanilasten ja -nuorten oikeuksien edistämistä. Lisäksi ohjelma tukee eurooppalaista ja kansallista lapsistrategiaa. Lue lisää Euroopan neuvoston lapsen oikeuksia koskevista suosituksista. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Rompo3-ohjelmaan on kirjattu seuraavia romanilasten ja -nuorten yhdenvertaisuutta koskevia toimenpide-ehdotuksia:

  • Romanilasten ja -nuorten sisällyttäminen kuntien, hyvinvointialueiden ja oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin.
  • Ammattilaisten kouluttaminen ja kirjallisten ohjeistusten parantaminen.
  • Paikallisen ja valtakunnallisen romaninuorisotyön kehittäminen.
  • Mielekkäiden osallistumisen tapojen ja osallisuutta vahvistavien vaikuttamiskanavien kehittäminen, kuten Digiraati.
  • Perheleirien järjestäminen.
  • Koulutus ja opastus talouden hallintaan, asumiseen, perhe-elämätaitoihin sekä elämänhallintaan romaninuorisotyössä.

Tutustu Rompo3-ohjelmaan kokonaisuudessaan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).

Seuraava sivu käsittelee yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa lasten nuorten ja perheiden näkökulmasta.