Jatkossa Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation blogissa pääsevät useammin ääneen ESR+ 4.3 LANUPE -hankkeiden toteuttajat. Tämänkertaisessa blogissa Päivi Pulakka Lasten ja nuorten keskuksen toteuttamasta Walk in terapian valtakunnallistaminen -hankkeesta (2024-2027) kertoo hankkeen toiminnasta ja taustoista sekä nostaa esiin nuorten kokemuksia.
“ Eka mua pelotti tulla tänne. Mutta kannatti. Helpotti, että sai puhua jollekin ja että mut otetaan todesta. Mulla on oikeus näihin tunteisiin. Ja samalla mulle tuli tunne, ettei nämä tunteet tai ajatukset ole lopullisia. Että tästä suosta on mahdollista päästä pois. “
– vantaalainen nuori Walk in terapian jälkeen
Maailma, jossa elämme, ei ole aina nuorille kovin helppo ja turvallinen. Uutisissa toisiaan seuraavat kriisit vaikuttavat myös nuorten ahdistuneisuuteen, stressitasoon ja tulevaisuuden toiveikkuuteen. Mielenterveyshaasteiden taustalla vaikuttavat monenlaiset syyt, joita kaikkia emme ole vielä ymmärtäneetkään. Yleisimmät syyt ovat tutkimusten mukaan pitkäkestoiset yhteiskunnalliset kehityskulut lasten ja nuorten itseohjautuvaisuuden lisäämiseksi, digilaitteiden käytön yleistyminen sekä diagnoosilähtöisten hoitotapojen lisääntyminen ( Puustjärvi 2024), (Työterveyslaitos 2024). Tämä kaikki on vaikuttanut siihen, että nyt puhutaankin nuorten mielenterveyskriisistä.
“ Keskustelun jälkeen mulle tuli vahva olo, että selviän tästäkin. Ja tiesin, että mitä teen seuraavaksi.“
– vantaalainen nuori Walk in terapian jälkeen
Tällä kaikella on moninaisia vaikutuksia myös nuorten mielenterveyteen. Eri tutkimusten mukaan 20-25% nuorista kärsii erilaisista mielenterveyden häiriöistä (THL 2022a) ja kolme neljästä nuoresta aikuisesta kokee hyvinvointia ja jaksamista vähentävää kuormitusta (Mieli ry 2022). Noin joka viides lapsi ja nuori Suomessa taas kokee häiritsevää yksinäisyyttä (Strateginen tutkimus 2022). Mielenterveyden haasteet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti arkeen ja siten myös koulu- ja työelämään. Lähes 100 000 ihmistä oli yli 10 päivää poissa töistä mielenterveyden häiriöiden vuoksi 2022. Heistä 40 % oli alle 35-vuotiaita (Työterveyslaitos 2024). Tämän lisäksi on havaittu, että nuorten liikunnan ja unen määrä on laskenut vuosien aikana.
Moninaiset ongelmat tarvitsevat monenlaisia ratkaisuja. Perusterveydenhuolto ei ole pystynyt vastaamaan kasvavaan mielenterveyspalveluiden tarpeeseen, ja esimerkiksi nuorisopsykiatrinen sairaanhoito on kuormittunut ympäri Suomen (Allianssi ja Mielenterveyspooli 2022). Suomessa ei ole vielä kyetty panostamaan riittävästi nuorten perustason mielenterveyspalveluihin, jonka takia ongelmia ei tunnisteta ajoissa ja siten ongelmat kasaantuvat ja hoitoonpääsy myös pitkittyy. Suomessa tarvittaisiinkin enemmän matalankynnyksen mielenterveyspalveluita, jotka voisivat myös ennaltaehkäistä ongelmien ja haasteiden kasaantumista ja olla tukena ja apuna myös ennaltaehkäisevästi (Allianssi 2023).
“ Saapuessani tiesin vain pintapuolisesti mistä haluan puhua, mutta keskustelu saatiin nopeasti ohjattua minulle tähdellisiin asioihin.“
– oululainen Walk in terapian asiakas
Walk in terapia on yksi ratkaisu nuorten mielenterveyskriisin moninaisiin haasteisiin. Walk in terapia täydentää Suomessa olevia mielen hyvinvointia tukevia palveluja tarjoamalla apua nopeasti ja vastaten matalalla kynnyksellä keskustelutuen tarpeeseen. Palvelua toteutetaan käynti kerrallaan: terapian ja ratkaisukeskeisen viitekehyksen menetelmillä.
Walk in terapia on maksutonta ja anonyymiä terapiaa, jonne nuori voi tulla paikalle kerran tai nuoren päättäessä useammankin kerran. Nuori ei tarvitse lähetettä keskusteluun, eikä keskustelusta tehdä kirjauksia. Hän tulee vain paikalle Walk in terapiapisteen ollessa auki ja pääsee heti keskustelemaan terapeutin kanssa elämäntilanteestaan. Walk in terapiassa nuori saa kertoa siitä juuri sen verran, kun hän itse kokee turvalliseksi, tarpeelliseksi ja hyväksi itselleen. Yksi käynti kestää noin 45-60 minuuttia ja vastaanotolle voi tulla myös ilman ajanvarausta. Kyse on siis äärimmäisen asiakaskeskeisestä menetelmästä.
Tällä hetkellä Walk in terapiaa toteutetaan videovälitteisesti yhteistyössä Nuortenlinkin kanssa sekä valtakunnallisesti yli 20 paikkakunnalla ja yli 30 toimipisteessä. Walk in terapiaa toteutetaan seurakuntien, Ohjaamoiden, kauppakeskusten, nuorisotilojen ja kriisikeskusten yhteydessä. Lasten ja nuorten keskus koordinoi Walk in terapiaa valtakunnallisesti ja kolmivuotisen hankkeen aikana on tavoitteena saada Walk in terapiasta valtakunnallisesti kattava palvelu nuorille ja nuorille aikuisille lisäten 25 uutta toimipistettä ja kouluttamalla 120 uutta Walk in terapeuttia.
“ Keskustelun jälkeen mulle tuli vahva olo, että selviän tästäkin. Ja tiesin, että mitä teen seuraavaksi.“
– vantaalainen Walk in terapian asiakas
Walk in terapia ei ole kuitenkaan suomalainen saati Lasten ja nuorten keskuksen keksimä palvelu. Palvelun juuret löytyvät jo 80-luvun lopulta saakka. Moshe Talmon julkaisi teoksen Single session therapy vuonna 1990. Kirjassa kuvataan työskentelymalli, jonka Talmon kehitti yhdessä Michael Hoytin ja Robert Rosenbaumin kanssa 1980- luvun lopulla Yhdysvalloissa. Mallin pohjana on kaksi tutkimushavaintoa. Kolme psykoterapeuttia huomasi, että Yhdysvalloissa tavallisin käyntimäärä mielenterveyspalveluissa on yksi kerta. Toinen tutkimushavainto osoitti, että moni asiakas koki, että sai riittävän avun jo yhden käyntikerran aikana. Sigmund Freud aikanaan puhui jo yhden terapiakeskustelun vaikuttavuudesta, mutta Talmonin teos toi menetelmän maailmanlaajuiseen tietoisuuteen. Talmon ja Hoyt puhuivat myös jo mahdollisuudesta tulla terapiaan vielä uudestaankin saman tai jonkin eri haasteen kanssa. Tänä päivänä Walk in terapiaa tarjotaan Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa, Meksikossa, Espanjassa, Italiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja viimeisinä vuosina nyt myös Suomessa (Ratkes).
“ Tulin tänne yhdessä mun tukihenkilön kanssa. Hän oli hetken paikalla, mutta sitten kun huomattiin, että selviän jo yksinkin, niin hän lähti pois. Me puhuttiin unelmista ja tulevaisuudesta ja mistä voin saada apua ja tukea näiden unelmien toteuttamiseen. Teki hyvää.“
– vantaalainen nuori Walk in terapian jälkeen
Walk in terapia sopii hyvin mielialan haasteiden, ahdistuksen, elämän kriisien, identiteetin, ihmissuhteiden ongelmien tai muiden tunne-elämän kysymysten käsittelyyn. Walk in terapiassa voidaan myös keskustella asioista ennaltaehkäisevästi, ennen kuin ne ehtivät kasaantua. Palvelun tarkoitus on olla nuorille nopea apu ja tuki elämän eri haasteissa sekä nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille hyvä, tarpeellinen ja ammatillinen tukimuoto nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen Suomessa. Tätä työtä ei tehdä yksin vaan yhdessä muiden kanssa. Walk in terapiassa toimitaan vahvasti palveluiden pirstaleisuutta vastaan tarjomalla nuorelle jo luontevissa paikoissa matalan kynnyksen ammatillista keskustelutukea. Just walk in.
“ Tulin kohdatuksi tasavertaisena ja yksilönä. Tämä oli ihana kokemus.“
– oululainen nuori Walk in terapian jälkeen

Tämän blogin on kirjoittanut projektisuunnittelija Päivi Pulakka Walk in terapian valtakunnallistaminen -hankkeesta (2024-2027).
Lisätietoa hankkeesta ja Walk in terapiasta voit lukea hankkeen verkkosivuilta: www.walkinterapia.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Sivuilta löydät tietoa niin asiakkaan, ammattilaisen, vanhemman että Walk in terapiaan organisoivan tahon näkökulmista käsin.
Lähteet
Allianssi. 2023. Mitä kuuluu nuorille? Tieto- ja ratkaisupaketti nuorten hyvinvoinnin tilasta.
Allianssi & Mielenterveyspooli. 2022. Pitää olla huolissaan – Nuorten mielenterveyspalvelut kuntoon. https://nuorisoala.fi/vaikuttaminen/miten-me-allianssissa-vaikutamme/vaikuttaminen-hyvinvointalueisiin/pitaa-olla-huolissaan-nuorten-mielenterveyspalvelut-kuntoon/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Mieli ry. 2022. Suomalaisten hyvinvointia uhkaava kuormitus kasvoi. https://mieli.fi/uutiset/suomalaisten-hyvinvointia-uhkaava-kuormitus-kasvoi/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Puustjärvi, A. 2024. Koululuokka tarvitsi niin paljon apua koulunkäyntiin, että sai avukseen lääkärin. https://yle.fi/a/74-20103818 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Aarninsalo, P., Virta, P. & Alakahri, E. 2019. Käynti kerrallaan -terapia mullistaa mielenterveyspalvelut. Ratkes-lehti 3-4/2019.
Strateginen tutkimus. 2022. Right to Belong: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa (R-to-B). https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/strateginen-tutkimus-pahkinankuoressa/tilannekuvaraportit/stn2022-hankkeet/rtob-tilannekuvaraportti-2022.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
THL. 2022a. Nuorten mielenterveyshäiriöt. Saatavilla 20.7.2024. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Työterveyslaitos. 2024. Nuorten mielenterveysongelmat on otettava vakavasti. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/nuorten-mielenterveysongelmat-on-otettava-vakavasti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)