Hyppää sisältöön

Köyhyyden vähentäminen on ihmisoikeuksien toteuttamista 

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation blogi

Kansainvälinen köyhyyden poistamisen päivä (17.10.) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) muistuttaa köyhyyden vaikutuksista ja siitä, kuinka vähän sen vähentämisessä on viime vuosina edistytty. 

Köyhyys koskettaa monen suomalaisen arkea. Tilastokeskuksen mukaan koko väestöstä noin 14 % on pienituloisia ja myös lapsista 13,8 % elää pienituloisissa perheissä. Pienituloisten määrä kasvoi vuonna 2024 noin 46 000 henkilöllä. 

YK:n Agenda 2030 tavoitteiden mukaisesti köyhyys tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Samoin Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen toimintasuunnitelmassa tavoitellaan köyhyys- ja syrjäytymisriskin pienentämistä 100 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä, joista kolmasosan tulisi olla lapsia eli noin 33 000. 

Erityisesti tänä vuonna on tärkeää puhua köyhyydestä, kun köyhyyden vastaisessa taistelussa mennään aivan väärään suuntaan. Köyhäksi itsensä kokevat ihmiset myös toivovat, että köyhyydestä puhutaan avoimesti ja oikeilla sanoilla, sillä asian kaunistelu ei tilannetta helpota. 

Köyhyys on ihmisoikeusloukkaus

Köyhyys on yhteiskunnallinen ongelma, ei yksilön tai perheen valinta. Köyhyys ei tarkoita vain toimeentulon niukkuutta, vaan se heikentää myös ihmisoikeuksien toteutumista. Köyhien perheiden mahdollisuudet terveydenhuoltoon, koulutukseen ja turvalliseen asumiseen ovat heikommat kuin muilla. Köyhyys loukkaa myös lapsen oikeuksia, sillä köyhien perheiden lapsilla riittävän kasvun ja kehityksen edellytykset ovat vaarassa, kouluttautuminen matalampaa ja hyvinvointia tukeva harrastaminen vähäisempää. 

Tutkimusten mukaan lapsuudessa koettu köyhyys on erityisen haitallista. Esimerkiksi THL:n kansallisten syntymäkohorttitutkimusten mukaan lapsiperheköyhyys vaikuttaa pitkälle ihmisen elämään, koulutukseen, työllistymiseen ja tuen tarpeisiin (esimerkiksi pitkittynyt toimeentulotuen käyttö) aikuisuudessa.  

Köyhyys kuormittaa mieltä ja arkea

Pelastakaa Lasten Vanttu-hankkeessa vahvistamme ammattilaisten osaamista köyhyystietoisessa ja lapsilähtöisessä vanhemmuuden tuessa. Olemme kohdanneet kokemusperheitä ja keränneet heidän kokemuksiaan, joita hyödynnämme ammattilaisten koulutuksissa. Perheet jakoivat kokemuksiaan köyhyydestä ja kertoivat tarpeistaan köyhyyden seurausten vähentämiseksi. Saimme kuulla myös lasten kokemuksia taloudellisesta niukkuudesta.  

Kokemusperheet kuvasivat köyhyyttä stressaavana ja kuormittavana tekijänä, joka vaikuttaa arjessa kaikkeen. Taloudellinen niukkuus ajaa vanhemmat jatkuvaan ennakointiin, tinkimiseen ja sinnittelyyn, sillä huoli arjen välttämättömistä menoista selviytymisestä on päivittäistä. Köyhyyden vaikutukset mielenterveyteen ovat merkittäviä ja voivat johtaa uupumukseen. Vanhempien on samanaikaisesti selvittävä kuormittavasta taloudellisesta tilanteesta ja huolehdittava lapsistaan. Haastavasta tilanteesta huolimatta vanhemmat pyrkivät parhaansa mukaan tarjoamaan lapsilleen tavallisen lapsuuden ja hyvän tulevaisuuden. 

Köyhyys vie toivon

Pelastakaa Lapset julkaisee marraskuussa selvityksen, jossa tarkastellaan myös kokemusperhetoiminnan lasten kokemuksia köyhyydestä. Lapset kuvaavat esimerkiksi, ettei heille pystytä ostamaan uusia vaatteita tai perheenä ei päästä lomalle tai huvipuistoon. Lapset eivät halua pyytää vanhemmilta mitään ja pohtivat töihin menemistä, jotta perhe saisi rahaa. Mahdollisuuksien niukkuus näkyy siinä, ettei lapsen haaveissa korostu lelut tai vapaa-aika, vaan hyvä työ ja toimeentulon turvaaminen tulevaisuudessa. Köyhyyskokemus on lapsille hyvin konkreettinen ja siihen liittyy myös negatiivisia tunteita: 

“Surua, kun olisi halunnut, mutta ei pääse. Ihmetystä, koska ymmärtää, ettei pääse. Vähän vihaa – harmittaa.” 

Vaikka vanhemmat pyrkivät turvaamaan lastensa tarpeet, köyhyys rajaa lapsilta mahdollisuuksia. Köyhyys lisää turvattomuutta, kasaa ennenaikaista vastuuta ja huolta lasten harteille. Pelastakaa Lasten vuosittaisessa Lapsen ääni -kyselyssä lapset ja nuoret kertovat köyhyyden heikentäneen heidän tulevaisuudenuskoaan.  

“Raha rajoittaa tulevaisuuden miettimistä, pitää miettiä tarkkaan mitä päätöksiä tekee.” 

Köyhien perheiden hyvinvointia pitää tukea

Vaikka köyhyyden poistaminen on äärimmäisen vaikeaa, köyhyyttä ja sen vaikutuksia voidaan vähentää. Yhteiskunnassa voidaan turvata perheiden toimeentuloa elämänmuutoksissa, kuten työttömyyden, sairastamisen ja eron aikana. Lisäksi tarvitaan pienituloisten työntekijöiden täydentävää sosiaaliturvaa, edullisia asumismahdollisuuksia ja tukea työllistymiseen myös haastavissa elämäntilanteissa. 

Perheiden hyvinvointia voidaan tukea saavutettavilla ja riittävillä sekä kokonaisvaltaisesti perheiden tarpeisiin vastaavilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus turvaa kaikkien lasten mahdollisuudet kouluttautumiseen. Urheiluseurojen, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä voidaan varmistaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus harrastaa ja osallistua vapaa-ajan toimintaan. 

Riittävät tuen muodot ja saavutettavat palvelut helpottavat arkea, vahvistavat tulevaisuudenuskoa ja tukevat perheiden toimintakykyä. Palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee varmistaa, että palvelut ovat aidosti saavutettavia myös pienituloisille perheille. Esimerkiksi palveluihin matkustamisesta aiheutuvat kustannukset eivät saa estää palvelun saamista. 

Jokaisen ammattilaisen ja päättäjän on huolehdittava siitä, että myös pienituloisissa perheissä kasvavien lasten oikeudet toteutuvat. Tuen ja palveluiden on oltava aidosti saavutettavia perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta, jotta kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, osallisuuteen, kasvuun ja kehitykseen. 

Köyhyyden vähentämiselle on vahvat inhimilliset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset perusteet. Siksi köyhyydestä on puhuttava avoimesti ja sen vähentämiseksi on toimittava vuoden jokaisena päivänä.

Osallisuuden koordinaatio -hankkeen hyrrän mallinen symboli.

Tekstin on kirjoittanut Pelastakaa Lapset ry (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.):n Vanttu-hankkeen hankepäällikkö Johanna Vinberg.

Vanttu-hankkeessa (Lapsilähtöinen vanhemmuuden tuki eriarvoisimmassa asemassa oleville lapsiperheille perhekeskustoiminnassa) kehitetään lapsilähtöisiä ja köyhyystietoisia vanhemmuuden tuen välineitä perhekeskustoiminnan ammattilaisille.

Lähteet ja lisätietoa:

Blogin kuva: Anna Autio/Pelastakaa Lapset ry

Sinua saattaa kiinnostaa

Kaikki ajankohtaiset