Yksi ihmisen perustarpeista on kuulua ryhmään ja kokea yhteyttä muihin ihmisiin. Yksinäisyys on tutkitusti yhteydessä moneen psyykkiseen kuormitustekijään, heikompaan terveyteen ja matalampaan elämänlaatuun. Tunne ryhmään kuulumisesta sekä arvostuksen saaminen muilta toimivat monessa suhteessa siis hyvinvoinnin perustana.
Tänä vuonna harrastusviikon (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) teemana on yhdessä yksinäisyyttä vastaan. Harrastustoiminnalla on mahdollisuus vähentää nuoren kokemaa yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Harrastustoiminta voi parhaimmillaan tarjota tunteen siitä, että on osa jotain ja että on hyväksytty sellaisena kuin on. Harrastusryhmissä nuoret voivat tavata muita, joilla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita – sellaisia, joita ei välttämättä jaa koulukavereiden kanssa.
On hyvä huomata kuitenkin, että samalla kun harrastukset ovat paikka muodostaa ystävyyssuhteita, ne voivat toimia myös ulossulkevasti. Esimerkiksi kiusaamisen, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemukset ovat edelleen harmittavan yleisiä lasten ja nuorten liikuntaharrastuksissa (Hakanen ym. 2019). Harrastamisen hyvinvointivaikutukset eivät ole siis automaattisia, vaan vaativat harrastustoimijoilta aktiivista työtä luoda ilmapiiristä mukaan ottava ja syrjimätön.
Harrastamisen Suomen malli (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen ohjelma, jonka pyrkimyksenä on tarjota jokaiselle peruskoulua käyvälle maksuton ja mieluisa harrastus koulupäivän yhteydessä. Vuonna 2026 käynnistyneissä viidessä ESR+ -pilottihankkeessa mallia kokeillaan laajennettavaksi toiselle asteelle. Yksi niistä on hankkeemme Harrastamisen Suomen malli 2.0 – Nuorilähtöinen osallisuus harrastustoiminnassa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Hankkeessa harrastustoimintaa kehitetään nuorten kanssa heitä kuullen ja harrastustoimintaa yhdessä suunnitellen. Hankkeemme toiminta-alue on Sipoo, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi ja Mäntsälä. Kaikki näissä kunnissa asuvat ja opiskelevat toisen asteen 15–19-vuotiaat nuoret ovat tervetulleita hankkeemme toimintaan ja tarjoamiimme harrastuksiin.
Harrastustoiminnan kehittäminen vertaisnäkökulmat huomioiden
Kun puhutaan harrastustoiminnan kehittämisestä, keskustelu kääntyy usein tapoihin kehittää toiminnan pedagogiikkaa: tietojen ja taitojen opettamista. Tiedollisen ja taidollisen oppimisympäristöjen kehittämisen lisäksi harrastustoimijoilta vaaditaan kykyä vaalia myös harrastamisen sosiaalisia suhteita, jotka ovat usein ensisijaisen tärkeitä myös tiedollisen ja taidollisen oppimisen omaksumiseksi. Vertaiset tarjoavat mielekkyyttä ja motivaatiota – yhdessä tekemisen hauskuus on usein itse harrastamisen keskeinen syy. Vertaisten palaute vaikuttaa nuorten itsetuntoon ja pätevyyden kokemukseen. Osana hankkeemme kehittämistyötä pohdimme sosiaalisen osallisuuden kysymyksiä nuorten harrastustoiminnassa ja keskustelemme nuorten kanssa tavoista, joilla yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä voisi harrastustoiminnassa edistää.
Yksinkertaisimmillaan vertaisnäkökulmien huomioiminen harrastustoiminnassa voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kannustamme nuoria osallistumaan harrastuksiin ystäväporukoissa ja ottamaan kaverinsa mukaan tutustumaan harrastuksiin. Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja vakavasti ottaminen tarkoittaa meille myös sitä, että pyrimme aktiivisesti tunnistamaan, millaisia vaikutuksia harrastustoiminnalla on yhteisöllisyyteen: miten järjestämämme toiminta tukee omaehtoisesti syntyviä kaveriporukoita ja ryhmiä toiminnan sisällä? Huomioimmeko toiminnassa kaverisuhteet tietoisesti ja vaalimmeko keinoja, joilla ryhmähenkeä voi rakentaa? Tunnistammeko, jos joku jää ulkopuoliseksi? Tuotamme hankkeen aikana harrastustoimijoille myös materiaaleja näiden kysymysten pohdinnan tueksi.
Kehitä harrastuksista osallisuutta vahvistavia
Harrastus ei ole vain taitojen oppimista, vaan parhaimmillaan paikka, jossa nuori voi kokea kuuluvansa joukkoon omana itsenään ja tavata muita, joilla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Siksi harrastustoiminnan kehittämisen ei tule keskittyä vain pedagogiikkaan, tietojen ja taitojen opettamiseen, vaan myös siihen, miten harrastusympäristöt voisivat paremmin tukea nuorten sosiaalisia suhteita sekä torjua ulossulkemista ja syrjintää. Näin harrastustoiminnassa voidaan toimia yhdessä yksinäisyyttä vastaan – kuulla nuoria, vahvistaa heidän osallisuuttaan, rakentaa ryhmähenkeä sekä varmistaa, että jokainen otetaan mukaan omana itsenään.
Tekstin on kirjoittanut Pop up ry:n (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Harrastamisen Suomen malli 2.0 – Nuorilähtöinen osallisuus harrastustoiminnassa (ESR+) -hankkeen projektipäällikkö Tuulia Tuovinen ja hanke- ja viestintäkoordinaattori Emmi Rantanen.
Lähteet:
Hakanen, Tiina & Myllyniemi Sami & Salasuo, Mikko (2019) Oikeus liikkua. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 139. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion liikuntaneuvosto & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto.
Laine, Antti & Matilainen, Pertti & Salasuo, Mikko (2016) Arvot, syrjintä ja kiusaaminen. Teoksessa Sami Kokko & Anette Mettälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto 2016:4, 57–61. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2019/09/VLN_LIITU-raportti_web-final-30.1.2019.pdf