EU:n ja Suomen lapsistrategiat näkyvät ESR+-rahoituksessa – tutkimus tuo esiin painotuseroja

Tuore dokumenttianalyysi osoittaa, että Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoituslinjaukset Suomessa seuraavat pääosin EU:n ja Suomen lapsen oikeuksiin liittyviä strategioita, mutta kansalliselle tasolle on valittu toteutettavaksi myös omia painopisteitä. Kansalliset valinnat voivat johtaa siihen, että osa EU:n yhteisistä tavoitteista jää vähemmälle huomiolle kansallisessa toimeenpanossa.  

Tutkimuksessa vertailtiin EU:n lapsen oikeuksien strategiaa, eurooppalaista lapsitakuuta, Suomen kansallista lapsistrategiaa sekä Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa keskenään sekä suhteessa kolmeen ESR+ erityistavoitteen 4.3 alaiseen rahoitushakuilmoitukseen. Tarkasteltavat rahoitushaut kohdistuivat teemaan Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta ja rahoitushauissa jaossa oli yhteensä 9,3 miljoonaa euroa. 

Kansalliset painotukset ja EU-tavoitteiden katvealueet

Suomen alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelmassa on EU-linjauksiin nähden hieman eri painopisteitä, kuten perheystävällisyyden tukeminen koulutuksessa ja työelämässä sekä lasten näkökulman vahvistaminen vapaa-ajan toiminnassa. Sen sijaan EU-tason tavoitteista lapsiystävällinen oikeudenkäyttö ja digitaalisen osaamisen vahvistaminen perhepalveluissa eivät näy rahoitushauissa. Tutkijat korostavat, että rahoituslinjaukset eivät ole strategioiden suoria kopioita, vaan olettavat, että ero johtuu kansallisista kehittämistarpeista ja väestörakenteesta. 

Tutkimus on toteutettu osana Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatiota, ja sitä voidaan hyödyntää ESR+-rahoitukseen liittyvän tuen ja koordinoinnin suunnittelussa sekä nykyisten valtakunnallisten ja alueellisten ESR+-hankkeiden hanketuessa.