Moninaiset nuoret, moninaiset harrastukset – kuinka tukea jokaisen polkua omaan harrastukseen

Erityistä tukea tarvitsevan nuoren ohjaaminen harrastuksissa ei ole vain harrastuksen sisällön välittämistä, vaan ennen kaikkea kohtaamista ja turvallisen ympäristön rakentamista. Kun ohjaaja osaa pysähtyä nuoren rinnalle, kuunnella ja mukauttaa toiminnan kulkua, syntyy tilaa yksilölliselle osallistumiselle.

Hollolan kunnan Monta harrastusta Hollolassa -hanke on osa valtakunnallista Harrastamisen Suomen mallia (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), jonka tavoitteena on tarjota kaikille lapsille ja nuorille maksuttomia ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä – joko ennen koulua tai sen jälkeen. Hollola on ollut mukana mallissa sen pilotista lähtien, ja toimintaa on toteutettu laajasti kaikissa kunnan kouluissa.

Hankkeessa erityinen kehittämiskohde on ollut erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osallistumisen vahvistaminen. Tämä edellyttää sekä harrastustoiminnan saavutettavuuden parantamista että ohjaajien osaamisen kehittämistä. Menneet hankekaudet ovat tuoneet mukanaan uusia käytäntöjä, kuten rauhallisen tilan luovat harrastukset rajatuin osallistujamäärin sekä liikuntaharrastukset, joissa apuohjaaja tukee erilaisten oppijoiden osallistumista.

Harrastuksia toteuttavat paikalliset yhdistykset, harrastustoimijat sekä kunnan omat harrastusohjaajat. Hanketta koordinoidaan työparina toimivien kulttuurituottajan ja päätoimisen harrastusohjaajan yhteistyönä. Yhteistyö koulujen, harrastusseurojen, yhdistysten ja perheiden kanssa on keskeistä. Opettajilta ja muulta koulun henkilöstöltä, kuten koulunuorisotyöntekijöiltä, saadaan arvokasta tietoa lasten vahvuuksista ja yksilöllisistä tarpeista. Harrastustoimijat puolestaan tuovat mukanaan erityisosaamista eri lajeista ja taiteenaloista.

Lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan harrastusten sisältöihin

Toiminnassa hyödynnetään yhteissuunnittelun menetelmää, jossa lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan harrastusten sisältöihin ja toteutukseen. Tämä lisää heidän sitoutumistaan ja antaa tilaa omaehtoiselle tekemiselle. Yhteissuunnittelun suunnannäyttäjänä toimii harrastusohjaaja, joka suunnittelee taidepajojen sisällöt yhdessä osallistujien kanssa. Kuvataide ja muut luovat menetelmät tarjoavat erityistä tukea tarvitseville monipuolisen väylän ilmaista itseään, harjoitella vuorovaikutustaitoja ja kehittää keskittymiskykyä. Kun oppija tarvitsee vaihtoehtoisia tapoja jäsentää ajatuksiaan ja tunteitaan, luova työskentely voi avata uusia mahdollisuuksia.

Ohjaajan rooli on ratkaiseva harrastuskokemuksen onnistumisessa. Hän varmistaa, että työskentely-ympäristö on rauhallinen, turvallinen ja esteetön. Luovan toiminnan ryhmissä on enintään 15 nuorta, ja pienryhmätoiminta tukee yksilöllistä ohjausta sekä antaa tilaa edetä omaan tahtiin. Vertaisohjaajuus on tärkeä osa toimintaa: kokeneemmat osallistujat voivat tukea uusia tulokkaita ja helpottaa ryhmään kiinnittymistä.

Ohjaajalta vaaditaan selkeää kommunikointia ja ymmärrystä ryhmädynamiikasta

Erityistä tukea tarvitsevan nuoren ohjaaminen edellyttää monipuolista osaamista ja ennen kaikkea kykyä kohdata nuori yksilönä. Pelkkä harrastuksen sisällön hallinta ei riitä – ohjaajan on osattava luoda turvallinen ja kannustava ilmapiiri, jossa jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan käsin. Keskeisiä taitoja ovat vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot. Ohjaajan on kyettävä kommunikoimaan selkeästi, kuuntelemaan nuorta ja mukauttamaan ohjeita tarpeen mukaan.

Erityisen tuen ymmärtäminen on tärkeää: tieto esimerkiksi neurokirjon piirteistä, oppimisvaikeuksista tai fyysisistä rajoitteista auttaa muokkaamaan toimintaa saavutettavammaksi. Kun ohjeet pilkotaan pieniin askeliin ja vaihtoehtoiset toimintatavat sallitaan, nuori saa mahdollisuuden onnistua omista lähtökohdistaan käsin. Lisäksi ohjaajalta vaaditaan ymmärrystä ryhmädynamiikasta ja ryhmänhallinnan taidoista.

Saavutettavampi harrastus -merkki kertoo halusta kehittää toimintaa ja rakentaa pysyvää muutosta

Moninaisuuden ymmärtäminen on keskeistä erityistä tukea tarvitsevien integroiduissa harrastusmahdollisuuksissa. Osana tätä työtä hankkeessamme on otettu käyttöön Saavutettavampi harrastus -merkki, joka kertoo ennen kaikkea asenteesta: halusta kehittää toimintaa ja rakentaa pysyvää muutosta. Lasten ja nuorten harrastustoiminnassa avoimuus tuen tarpeen kertomisessa on keskeinen edellytys sille, että toiminta voi olla aidosti saavutettavaa ja mielekästä erityistä tukea tarvitseville osallistujille.

Kun perhe uskaltaa kertoa esimerkiksi neurokirjon lapsen yksilöllisistä tarpeista, harrastuksen ohjaajilla on paremmat mahdollisuudet huomioida lapsen vahvuudet ja haasteet, soveltaa toimintatapoja sekä ennaltaehkäistä tilanteita, jotka voisivat aiheuttaa turhautumista tai ulkopuolisuuden kokemuksia. Avoimuus ei kuitenkaan ole yksinkertaista – perhe saattaa pelätä leimautumista tai sitä, että tieto lapsen tuen tarpeista johtaisi osallistumismahdollisuuksien kaventumiseen. Siksi on tärkeää, että harrastustoiminnan järjestäjät viestivät avoimesti myönteisestä ja luottamuksellisesta suhtautumisestaan erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi Saavutettavampi harrastus -merkillä.

Kun vanhemmat ja huoltajat kokevat, että heidän antamaansa tietoa arvostetaan ja käytetään lapsen tukemiseen, syntyy yhteistyön perusta, joka edistää sekä lapsen hyvinvointia että koko harrasteryhmän myönteistä ilmapiiriä.

Tavoitteena on, että saavutettavuus ja osallisuus juurtuvat pysyväksi osaksi paikallista harrastuskulttuuria. Tämä edellyttää toimintamallien vakiinnuttamista sekä ohjaajien ja vapaaehtoisten osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Olemme tarjonneet koulutusta harrastusten ohjaajille, ja uudet ohjaajat saavat kauden alussa yhteishankkeessa Lahden kaupungin kanssa toteutetun Saavutettavuus harrastustoiminnassa -oppaan, joka huomioi myös vaativaa erityistä tukea tarvitsevat harrastajat. Kunnan harrastusohjaaja auttaa tarvittaessa paikallisia toimijoita ratkomaan harrastamisen haasteita ja esteitä.

Tavoitteena on mahdollistaa harrastuksia, jotka voivat muodostua nuorelle merkittäväksi paikaksi kasvaa, oppia ja kokea iloa yhdessä muiden kanssa.