Arviointi on keskeinen osa kaikkea tavoitteellista työskentelyä ja toiminnan kehittämistä. Sen tavoitteena on tukea, seurata, varmistaa ja mitata tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin avulla saadaan tietoa ja voidaan tehdä näkyväksi sitä, millaisia tuloksia toiminnalle asetetuilla tavoitteilla, valituilla menetelmillä ja resursseilla halutaan ja on saatu aikaan, ja miten toimintaa tulisi jatkossa kehittää.
Pitkäjänteinen seuranta-, arviointi- ja palautetiedon kerääminen ja kertyneen tiedon systemaattinen hyödyntäminen auttavat tunnistamaan hyviä käytänteitä ja suunnitelmallisesti toteutettuna edistämään niiden juurtumista.
Arvioinnin vaiheet ja näkökulmat
Arviointia voidaan toteuttaa kolmessa eri vaiheessa:
- Ennakkoarviointi: valmisteilla olevan päätöksen tai toiminnan eri vaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan ennen päätöksen tekemistä tai toiminnan aloittamista.
- Jatkuva arviointi tai prosessiarviointi: toiminnan vaikutuksia seurataan ja arvioidaan toimeenpanon yhteydessä.
- Jälkiarviointi: selvitetään, minkälaisia vaikutuksia tehdyllä päätöksellä tai toteutetulla toiminnalla on ollut.
Eri vaiheissa tehdyt arvioinnit täydentävät toisiaan.
Hankkeen tavoitteiden konkretisoiminen mahdollisimman tarkasti auttaa tarvittavan tiedon määrittämisessä. Hankesuunnitelmassa on hyvä huomioida tavoitteiden ja toimenpiteiden kohdalla myös se, miten hankkeessa kehitettävät menetelmät ja toimintamallit on tarkoitus juurruttaa osaksi toimintaa ja miten näitä arvioidaan myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Vaikutukset ja vaikuttavuus kytkeytyvät arviointiin. Vaikutuksella tarkoitetaan konkreettista muutosta, esimerkiksi muutosta asenteissa, käyttäytymisessä tai osaamisessa. Vaikuttavuudella taas tarkoitetaan aikaansaatua muutosta yhteiskunnassa tai yhteisössä, esimerkiksi ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntyminen. Implementointi on suunnitelmallista toimeenpanoa, jolla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla jokin valittu interventio, esimerkiksi uusi toimintatapa opiskeluhuollossa, pyritään saattamaan käytäntöön.
Vaikutuksia arvioidaan monesta näkökulmasta. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatiossa keskitytään ensisijaisesti lapsivaikutusten, yhdenvertaisuusvaikutusten ja sukupuolivaikutusten arviointiin.
Mitä hankkeessa tarvittavaa tietoa on jo olemassa? Mitä tietoa rahoittaja edellyttää raportoitavan?
Millaisia hankkeen tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan kehittämiseen liittyviä tiedontarpeita on?
Millaisten asioiden arvioiminen vie hanketta eteenpäin?
Mitä tarkoitusta varten arviointietoa kerätään? Keneltä arviointitietoa on tarkoitus kerätä? Esim. asiakkaat, henkilökunta, oma organisaatio, verkostot ja sidosryhmät.
Miten tarvittava tieto on tarkoitus kerätä? (toiminnan kannalta olennaisin tunnusluvuin, kyselyillä, haastatteluin, työpajoissa, havainnoimalla, suullista tai kirjallista palautetta keräämällä?)
Miten hankkeella tavoiteltujen tulosten ja vaikutusten toteutumista on tarkoitus arvioida ja kerättyä tietoa hyödyntää?
Milloin arviointitietoa on tarkoitus tarkastella; kvartaaleittain, ohjausryhmän kokoontumisaikataulujen mukaisesti, jonkin muun arvioinnin osana, organisaation vuosisuunnitelmassa, rahoittajan määrittämässä aikataulussa?
Mihin kertyvä arviointitieto kerätään? Kuka kertyvää tietoa käsittelee?
Miten hankkeessa aikaansaadut toimintamallit yms. on tarkoitus juurruttaa osaksi käytänteitä?
Miten hankkeessa kertyvä arviointitieto liittyy osaksi hankkeen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmaa?
Lapsivaikutusten arviointi
Lapsivaikutusten arvioinnissa arvioidaan päätöksen, toimenpiteen tai toiminnan vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Lapsivaikutusten arviointi kohdistuu lapsiin eli alle 18-vuotiaisiin.
Lapsivaikutusten arviointi voidaan toteuttaa osana muuta vaikutusten arviointia tai lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointina, jolloin tarkastelu kohdistuu lasten lisäksi myös 18 vuotta täyttäneisiin nuoriin.
Lapsivaikutusten arviointi kytkeytyy lapsen oikeuksiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) yleisperiaatteet ovat lapsivaikutusten arvioinnissa keskiössä. Yleisperiaatteet ovat seuraavat:
- Syrjimättömyys (LOS 2 artikla)
- Lapsen edun ensisijaisuus (LOS 3.1 artikla)
- Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (LOS 6 artikla)
- Lapsen oikeus tulla kuulluksi ja hänen näkemystensä kunnioittaminen (LOS 12 artikla)
Tätä lomaketta voi hyödyntää, kun teet lapsivaikutustenarviointia kehittämishankkeesta.
Kansallisen lapsistrategian yhteydessä on laadittu koulutus lapsivaikutusten arvioinnista Lapsen oikeudet – Työkaluina lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
LAVA-ohjeistus (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), joka sisältää toteutetuista lapsivaikutusten arvioinneista
ITLA:n laatima Lasten kuulemisen käsikirja (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on laadittu tueksi kuntien viranhaltijoille sekä muille tahoille ja organisaatiolle, jotka toteuttavat lasten kuulemista osana lapsivaikutusten arviointia.
Yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi
Yhdenvertaisuuden arvioimisen tarkoituksena on tunnistaa syrjintää sekä keinoja yhdenvertaisuuden parantamiseksi.
Ihmisten moninaisuuden ymmärtäminen ja erilaisten tarpeiden huomioiminen jo palvelujen ja toiminnan suunnitteluvaiheessa lisäävät vaikuttavuutta.
Sukupuolivaikutusten arviointi
Sukupuolivaikutusten arvioinnilla (suvaus) tarkoitetaan esimerkiksi hankkeen toimenpiteiden vaikutusten ennakkoarviointia sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.
Arviointi tulee toteuttaa aina, kun toimenpiteet kohdistuvat ihmisiin tai sukupuolten välillä on eroja kyseisessä ilmiössä tai kohderyhmässä.
eOppivan avoin koulutus Ennakkoarviointi – Tunnista työsi vaikutukset ihmisten hyvinvointiin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) tukee ennakkoarvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa
Hyödynnä myös muuta päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin tueksi tuotettua materiaalia (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Vaikutukset osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon
Seuraavien apukysymysten avulla voi tarkastella toiminnan vaikutuksia osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon.
Tukeeko ratkaisu / toiminta lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja olla mukana varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa tai muussa tarkastelun kohteena olevassa kontekstissa?
Millaisia vaikutuksia ratkaisulla / toiminnalla on tyttöjen, poikien tai muunsukupuolisten tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin?
Miten ratkaisu / toiminta tukee lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhdenvertaista saatavuutta?
Mitkä ovat vaikutukset eri lapsi- ja nuorisoryhmiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin? Esimerkiksi vammaiset lapset ja pitkäaikaissairaat lapset, köyhissä perheissä elävät lapset, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, pakolaislapset.
Tukeeko ratkaisu / toiminta lasten ja nuorten kokemusta olla osa itselle tärkeää yhteisöä?
Tukeeko ratkaisu / toiminta lasten ja nuorten kokemusta vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin?
Vähentääkö ratkaisu / toiminta lasten ja nuorten yksinäisyyden kokemusta?
Mitkä ovat lasten ja nuorten omat näkemykset ratkaisusta / toiminnasta?
Vaikutuksia osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon voidaan jaotella seuraavasti:
- Myönteiset ja kielteiset vaikutukset:
Myönteiset vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi toiminnan lapselle tuomiin hyötyihin, esimerkiksi mieluisaan tekemiseen. Kielteiset vaikutukset taas haittoihin, esimerkiksi silloin kun jokin palvelu ei ole lapselle saavutettavissa.
- Välittömät ja välilliset vaikutukset:
Välittömät vaikutukset voivat kohdistua suoraan lapseen, esimerkiksi terveyteen, välilliset taas vaikuttavat lapseen esimerkiksi tämän vanhempien kautta.
- Tarkoitetut ja ei-tarkoitetut vaikutukset:
Tarkoitettuna vaikutuksena voi olla esimerkiksi se, että toiminnan piiriin saadaan tietyt syrjäytymisvaarassa olevat lapsiryhmät. Ei-tarkoitettuina vaikutuksina voivat olla, ettei näitä tavoiteltuja ryhmiä jostain syystä saada tavoitteista huolimatta toiminnan piiriin.
- Ennakoidut ja ennakoimattomat vaikutukset:
Ennakoidut vaikutukset on nimensä mukaisesti ennakkoon tunnistettavissa olevia, esimerkiksi tunnistettavissa olevat muutokset tietyn työntekijän työtehtävään. Vastaavasti ennakoimaton vaikutus voi olla, että kyseiseen organisaation seuraa muutoksia tehtävämuutoksen vuoksi, joita ei ole syystä tai toisesta osattu ennakoida.
Muita vaikutusten arvioinnin näkökulmia löydät esimerkiksi THL:n verkkosivuilta Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi -osuudesta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Arviointia yhteiskehittämällä
Yhteiskehittäminen on yksi tapa tehdä jatkuvaa arviointia kehittämishankkeessa. Tällä käsitteellä viitataan vastavuoroiseen oppimisen prosessiin, jossa lapsilla, nuorilla, perheillä ja heitä kohtaavilla ammattilaisilla olevaa tietoa arvostetaan, kuunnellaan ja hyödynnetään osana kehittämistyötä. Yhteiskehittäminen voi lisätä sitoutumista uusiin toimintatapoihin ja niiden käytäntöön saamista, hankkeen vaikuttavuutta sekä yhteiskehittämiseen osallistuvien osallisuuden kokemuksia.
Laura Lundyn (2007) osallistumisen malli auttaa suunnittelemaan yhteiskehittämistä, sekä tarjoaa työkalun, jolla voi arvioida sitä, miten on onnistuttu lasten tai nuorten näkemysten kuuntelussa ja huomioimisessa. Oikeus ilmaista näkemyksensä vaatii sitä, että on olemassa inklusiivinen ja turvallinen tila (space) näkemysten ilmaisuun sekä mahdollisuus saada tietoa ja tukea näkemysten muodostamiseksi (voice). Näkemysten huomioon ottaminen edellyttää myös, että näkemyksiä viestitään niille tahoille, joilla on velvollisuus kuunnella (audience) ja näkemyksiä aidosti huomioidaan (influence).
Lue lisää yhteiskehittämisestä täältä.
Yhteiskehittämisen kautta voidaan myös luoda arvioinnin työkaluja ja tunnistaa, mikä on lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta toiminnassa merkityksellistä. Katso tästä, miten voi kehittää palveluihin ja toimintoihin onnistumisen ja laadun mittareita yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.
Miksi?
Lapsilla, nuorilla ja perheillä on tärkeää kokemusta, tietoa sekä ideoita. Voimme parantaa palvelukokemusta ja kehittää oikeaan osuvaa tukea, kun tiedämme, mikä on lapsille, nuorille ja perheille merkityksellistä. Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet vahvistavat parhaimmillaan osallisuuden kokemusta.
Miten?
Sopikaa työskentelyn tavoitteista, tavoista ja kohderyhmistä työyhteisön kesken. Esimerkiksi järjestäkää työpaja, jossa asetatte yhdessä työskentelyn tavoitteet. Voitte hyödyntää myös kehittäjien tai muotoilijoiden osaamista.
Miettikää erityisesti
Keitä jo tavoitatte toimintaanne, ja onko sellaisia lapsia, nuoria ja perheitä, joita ette tavoita, mutta olisi tärkeä tavoittaa?
Mitä tietoa teillä jo on olemassa lapsille, nuorille ja perheille tärkeistä asioista toiminnassa, ja mistä teillä ei ole vielä tietoa?
Miten voitte tavoittaa lasten, nuorten ja perheiden kokemuksia? Onko se mahdollista osana arjen työtä vai onko tarve järjestää jotain erillistä toimintaa, ja keitä siihen kannattaa kutsua mukaan?
Millaiset tiedonkeruun tavat ovat sopivia resurssit, ikäryhmät ja tavoitteet huomioiden?
Esimerkiksi palvelumuotoilusta tutut työkalut, kuten palvelupolku ja empatiakartta, voivat toimia hyvänä työkaluna suunnitteluvaiheessa:
”Lempäälässä päätettiin luoda asiakaslähtöiset laatumittarit lapsille ja vanhemmille kohtaamispaikkatoimintaan yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kehittämishankkeen kanssa. Työskentely alkoi sillä, että kehittäjät ja työntekijät sekä heidän esihenkilönsä tapasivat. Tapaamisessa pohdittiin aluksi, keitä palveluihin tavoitetaan ja keitä ei tavoiteta, mutta olisi tärkeä tavoittaa. Lisäksi pohdittiin palvelupolku-työkalun tuella, mitä tiettyjen kohderyhmien ajatuksista tiedetään ja mitä ei vielä tiedetä. Keskustelun aikana syntyi vanhemmille tehtävä teemahaastattelurunko. Tapaamisessa tutustuttiin myös erilaisiin tapoihin, joilla pienten lasten kokemuksia voi tavoittaa ja valittiin käytettävät lapsiystävälliset menetelmät. Lasten ja vanhempien kokemuksia päätettiin tavoittaa osana kohtaamispaikkatoimintaa sekä niiden työntekijöiden toimesta, jotka kohtaavat kunnassa kohtaamispaikkatoiminnasta potentiaalisesti hyötyviä lapsiperheitä (esim. perhetyö, palveluohjaus).”
Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentin yhdeksän periaatetta sopivat hyväksi ohjenuoraksi, kun lasten, nuorten ja perheiden kokemuksia pyritään tavoittamaan toiminnan kehittämiseksi. Eettiset periaatteet on hyvä konkretisoida kussakin kontekstissa: mitä ne käytännön tasolla tarkoittavat.
Osallistumisen on oltava
Vapaaehtoista
Lapsiystävälliset työtavat ja ympäristöt huomioivaa
Inklusiiviset ja moninaisuutta huomioivat
Ihmistä kunnioittavaa
Merkityksellistä
Seurattavaa
Osaavan aikuisen fasilitoimaa
Turvallista ja riskejä ennakoivaa
Läpinäkyvää ja avointa
Valitkaa käytettävät menetelmät ja miettikää asiat, joista haluatte tietoa. Menetelmä on aina vain väline ja erilaisilla menetelmillä saa erilaista tietoa. Eri ihmisille erilaiset menetelmät ovat luontevia ja ymmärrettäviä. Kohtaamisen tapa on aina menetelmää tärkeämpää. Menetelmillä voidaan kuitenkin luoda yhdenvertaisempia osallistumisen mahdollisuuksia, motivoida osallistumaan ja tehdä näkyväksi kokemuksia, tunteita, tarpeita ja toiveita, joita ei aina voi sanallistaa.
Menetelmän valinnassa kannattaa huomioida
Osallistujien ikä, tuen tarpeet, vahvuudet ja kiinnostuksenkohteet
Asiaa ja aihe, josta haluan saada lisää tietoa ja ymmärrystä
Resurssit
Lapsen oikeuksien toteutuminen
Miten tietoa aiotaan dokumentoida
Aikuisen oma suhtautuminen
Lasten kokemusten tavoittamiseen liittyy erityisiä kysymyksiä. Alla on muutamia hyväksi havaittuja ja käytännössä kokeiltuja menetelmävinkkejä lasten palvelukokemusten tavoittamiseksi:
Käsinukkehaastattelu
”Menimme kohtaamispaikan tiloihin kaukaisesta maasta tulleen makiapinan (=käsinukke) kanssa. Käsinukke ei ollut koskaan käynyt kohtaamispaikassa ja häntä kiinnosti kovasti esimerkiksi se, mikä se sellainen paikka on, miksi sinne mennään, mikä siellä on kivaa ja mikä siellä voi harmittaa. Käsinukella oli mukana myös kiikarit, joilla hän pysähtyi katselemaan mielenkiintoisia juttuja. Lapset alkoivat innoissaan esitellä paikkaa ja lempipuuhiaan käsinukelle ja jakoivat paljon tietoa omista kokemuksistaan. Osa lapsista halusi askarrella omat kiikarit wc-paperirullista ja kierteli niiden kanssa tilaa.”
Sadut, tarinat, näytelmät ja valokuvaus
”Pyysin lapsia kertomaan tarinoita ja täydentämään lauseita toimintaan liittyen. Pienet lapset
kertoivat tarinan, ja aikuinen kirjoitti sen sanasta sanaan ylös.”
“Olimme jutelleet lasten ja aikuisten kanssa asioista, jotka voivat aiheuttaa päiväkodissa harmia. Alustimme tilanteita käsinukeilla lapsille ja lapset saivat keksiä ratkaisuehdotuksia, miten tilanne voisi edetä niin, että kaikille jäisi hyvä mieli.”
“Lapset ottivat valokuvia asioista, jotka ovat heille tärkeitä. Kuvia katseltiin yhdessä ja niistä valittiin lasten mielestä tärkeimmät. Lasten kuvista kertomaa kirjattiin sellaisenaan ylös.”
Askartelu ja piirtäminen
”Lapset tekivät kartongille kuvakollaasin teemana “Unelmien iltapäivä”. Kollaasin tekemiseen he käyttivät lehtileikkeitä ja Pikku Kakkosen kommunikaatiokortteja. Osa halusi myös piirtää ja kirjoittaa. Kun teokset olivat valmiit, lapset saivat esitellä teoksia ja kävimme niistä keskustelua. Kirjasimme ylös, mitä lapset kertoivat.”
”Askartelimme yhdessä taikasauvoja ja äänitorvia ja lapset kertoivat asioista, joita toivoisivat toimintaan tai joiden pitäisi muuttua.”
Leikki ja sen havainnointi
”Lapsi ei halunnut osallistua aikuisen ehdottamiin tehtäviin. Kysyin, saanko istua hänen vieressään, kun hän leikki. Lapsi leikki leikkiä, jossa jokaiselle pikkueläimelle piti löytää ystävä. Lapsi kertoi leikin jälkeen, että on tärkeää löytää ystäviä. Kirjoitin leikin juonen sellaisenaan lapsen suostumuksella ylös.”
Havainnointi
”Vietin iltapäivän lasten kanssa tiloissa, ja seurasin mitä he tekevät, missä he viettävät aikaansa, mistä he näyttävät innostuvan jne. Kävin havainnoinnin jälkeen juttelemassa lasten kanssa havainnoistani ymmärtääkseni lasten toimintaa paremmin. Tukena muistiinpanojen tekemisessä käytin empatiakartta-työkalua.”
Lasten omaehtoisen kerronnan ja toiminnan aloitteiden huomiointi
Lapset tekevät paljon toiminnan ja kerronnan aloitteita, joihin kannattaa tarttua.
Kun olette koonneet lasten, nuorten ja perheiden kokemuksia, tarpeita ja toiveita toimintaan liittyen, voitte kokoontua uudelleen yhteen työyhteisön kesken. Kootkaa aineisto yhteen, jäsentäkää ja analysoikaa sitä yhdessä. Millaisia teemoja aineistosta nousee esiin?
Voit hyödyntää aineistoon tutustumisen jälkeen esimerkiksi seuraavia kysymyksiä
Missä onnistuimme? (lasten, nuorten ja perheiden näkökulma)
Missä voisimme onnistua paremmin?
Mitä voisimme tehdä toisin?
Tarvitsemmeko jotain uutta?
Mikä voi estää toimintaan mukaan tulemista / luoda kielteisiä kokemuksia?
Pysähdy lisäksi miettimään
Mikä yllättää?
Mikä koskettaa tai jää mieleesi?
Miten lapsen oikeuksien näkökulmat tulevat aineistossa esiin?
Oliko osallistujilla selkeitä eroja, ja löytyykö niihin jotain selittäviä tekijöitä?
Tässä vaiheessa teille on syntynyt haastattelujen ja erilaisten kuulemisen menetelmien kautta tietoa lapsille, nuorille ja perheille tärkeistä asioista, ja olette jäsentäneet tietoa. Nousseiden teemojen pohjalta voi muodostaa väitteitä, joiden pohjalta toimintaa voi arvioida.
Kannattaa tehdä testimittari, jota kokeilee lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Testimittarin voi luonnostella paperille käsin, visualisoida tietokoneohjelmalla tai tehdä mobiilikyselyksi.
”Tein testiversion onnistumisen mittarista ja seurasin vieressä kun lapset täyttivät sitä yksitellen. Näin sain tietoa, mihin lapsi kiinnittää huomiota, mikä hänestä tuntuu epäselvältä ja millainen kokemus vastaaminen on. Testauksen myötä esimerkiksi väite ”Saan olla oma itseni” muuttui, koska oli vaikeasti ymmärrettävä. Lasten mielestä tärkeää oli se, kokeeko että on tykätty sellaisena kuin on, eikä tarvitse esittää mitään.”
Tehkää lapsille, nuorille ja perheille näkyväksi se, mihin kehittämiseen osallistuminen on johtanut, miten tietoa on huomioitu tai miksi sitä ei ole voitu huomioida. Parasta on se, kun huomaa, että omat ajatukset on huomioitu konkreettisesti. Tietoa voi palauttaa osallistujille monin eri tavoin.
“Tarvitsemme asiakkaiden, lasten sekä vanhempien kokemuksia, jotta osaamme oikeasti kohdentaa resurssimme oikein, vahvistaa perheiden hyvinvointia ja osallisuutta. Tätä arvokasta lapsilta ja vanhemmilta saatua tietoa voi hyödyntää myös lapsivaikutusten arvioinnin tukena, kun tehdään toimintaa koskevia päätöksiä tai muutoksia.” / Marja Olli, perhekeskuspalveluiden palvelupäällikkö
Esimerkit lasten ja perheiden kanssa kehitetyistä mittareista
Lempäälän kunta on yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa kehittänyt asiakaslähtöiset laatumittarit kohtaamispaikkatoimintaan lasten ja vanhempien kanssa. Kehittämistä toteuttivat Lempäälän kohtaamispaikkatoiminnan ja perhetyön työntekijät yhdessä silloisen esihenkilönsä Marja Ollin, palvelumuotoilija Anna-Maija Ohlssonin ja suunnittelija Reetta Kalliomeren kanssa.
Lasten laatumittari kohtaamispaikkaan
Minusta tykätään
Saan leikkiä
Aikuinen tulee mukaan leikkiin
On uusia ja tuttuja leluja
Täällä on tuttuja ihmisiä
Mua ei pakoteta mihinkään
Saan tehdä asioita, joista tykkään
Aikuisten laatumittari kohtaamispaikkaan
Olen tervetullut tänne
Minut huomataan ja huomioidaan henkilökohtaisesti
Voin tulla tänne monella eri fiiliksellä
Lastani ihaillaan
Saan tukea ja varmuutta vanhemmuuteeni
Työntekijät kuuntelevat minua, kun haluan jutella
Minua autetaan siinä, että pääsen porukkaan mukaan
Minulla on mahdollisuus löytää ystäviä
Täällä on tutut ja luotettavat työntekijät
Saan konkreettista apua lasten kanssa
Pelastakaa Lapset ry:n Arjesta voimaa –hankkeen aikana kehitettiin yhdessä lasten kanssa onnistumisen mittari ohjattuun vapaa-ajan toimintaan. Mittarin on kuvittanut Johanna Vuorenmaa HehkuVisual, ja sen tekemisestä on vastannut suunnittelija Reetta Kalliomeri yhdessä lasten kanssa
Työkaluja ja menetelmiä toiminnan ja vaikuttavuuden arviointiin
Innokylän arvioinnin suunnittelua tukeva lomake (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) sisältää arvioinnin suunnittelua ohjaavia kysymyksiä, joiden avulla voi rakentaa tarkoituksenmukaisen arviointisuunnitelman. Lomake toimii työkaluna hankkeen, projektin tai toiminnan arvioinnin suunnittelussa.
SUUNTA-työkalu (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on suunnittelun ja arvioinnin työväline. Suunta-työkalun lähtökohtana on rakentaa looginen, arvioitu ja oletuksiltaan kestävä kohta kohdalta rakentuva oman toiminnan suunnitelma.
Itsearviointi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) keskittyy tarkastelemaan omaa toimintaa. Tiedon avulla kehitetään ja korjataan hankkeen tai organisaation toimintaa.
Vertaisarviointi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) menetelmässä keskeisenä periaatteena on toisilta oppiminen. Sen avulla voi kertoa omista hyvistä käytännöistä ja toisaalta oppia uutta toisilta.
Hyödynnä vaikutusketjua hankkeen suunnittelussa. Katso esimerkkikuvaus vaikutusketjusta.
Täytä omasta hankkeestasi vaikutusketju tyhjälle lomakkeelle.
Vaikuttavasti.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on verkkosivusto vaikuttavuusarvioinnin itseopiskelun tueksi järjestöissä toimiville ihmisille. Sivustolla on kahdeksan eri koulutusta, joiden avulla voit perehtyä arvioinnin eri osa-alueisiin
Vaikuttavuus esiin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.): Työn vaikutukset ja niiden mittaaminen järjestöissä.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen vaikuttavuusketju (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) kuvaa loogisesti toiminnan ja sen tuottamien yhteiskunnallisten hyötyjen välisen yhteyden.
Opas kulttuurihyvinvointitoiminnan mittaamiseen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) sisältää niin arviointimenetelmiä kuin -mittareita.
Impelementoinnin seurannan tueksi NoMAD-kysely (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on tarkoitettu erityisesti johdon työvälineeksi kunnan, alueiden tai yksittäisten organisaatioiden tasolla, kun tavoitteena on seurata työmenetelmän juurtumista ja kiinnittymistä osaksi palvelujärjestelmän käytäntöjä.
Edistääkö toiminta osallisuutta? 24 apukysymystä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI on laatinut tiivistelmäjulkaisun, jossa esitellään menetelmiä, joiden avulla lasten osallisuutta varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja arvioinnissa voidaan vahvistaa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Toiseen KARVI:n julkaisuun on koottu tietoa tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta koulutuksessa. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Nuorten ja aikuisten osallisuuden kokemusta voidaan mitata THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Experiences of Social Inclusion Scale, ESIS). Osallisuusindikaattori muodostuu kymmenestä väittämästä, jotka kartoittavat vastaajan kuuluvuuden tunteita, tekemisten merkityksellisyyttä sekä toimintamahdollisuuksia ja hallittavuutta.
Pienet onnistumistarinat (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on laadullinen arviointityökalu, joka on tarkoitettu osallisuutta edistävän toiminnan arviointiin. Arviointityökalun avulla voidaan selvittää vaikutusmekanismeja eli sitä, miten toiminta on onnistunut edistämään osallistujien osallisuuden kokemusta.
Savas-Säätiön omannäköinen osallisuus eli OMA-arviointiväline (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on havainnollistettu ja selkokielinen arviointiväline, joka soveltuu kehitysvammaisten henkilöiden ja muita tukea tarvitsevien henkilöiden osallisuuden kokemuksen arviointiin.
Kykyviisari (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on Työterveyslaitoksen itsearviointikysely, jonka avulla työikäinen henkilö voi arvioida omaa työ- ja toimintakykyään. Kyselyä hyödynnetään usein palveluissa, jotka on suunnattu työttömille ja haastavassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Erityisesti toiminnassa, jonka keskiössä ovat nuoret aikuiset, voi soveltaa Kykyviisari-itsearviointimenetelmän opasta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Nuorisoalan järjestöjen osallisuusmittarit (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) kartoittavat toiminnassa syntyvää osallisuuden kokemusta ikätasoisesti. Osallisuusmittareiden kysymykset ovat seuraavat:
Mittarin väittämät nuoremmille vastaajille. Vastaaminen tapahtuu hymynaama-arvioinneilla.
Saan olla täällä oma itseni
Kuulun tähän porukkaan
Saan tehdä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä
Saan apua kun sitä tarvitsen.
Voin luottaa muihin tässä porukassa ja minuun luotetaan.
Ideoitani kuunnellaan.
Pystyn vaikuttamaan porukkani toimintaan.
Uskallan sanoa mitä mieltä olen.
Tietopohja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin seuraamiseen
Arvioinnissa voidaan hyödyntää lasten hyvinvoinnin kansallisia mittareita, indikaattoreita ja niihin liittyvää tietopohjaa. Mittarit ja indikaattorit ovat keino seurata tavoitteiden toteutumista ja osoittaa, että toiminnalla saadaan aikaan niitä muutoksia, joita tavoitellaan. Mittareita ja indikaattoreita valittaessa on ensin pohdittava sitä, mitä ollaan mittaamassa. Tavoitteiden tulee olla määritelty niin konkreettisiksi, että niiden mittaaminen on mahdollista.
Valittaessa tiedon keräämisen tapoja ja niiden aikatauluttamista hankkeen elinkaareen, on hyvä muistaa, että palautteet ja erilaisilla mittareilla kerättävä tieto ovat kaikki tiedonkeruuta. Palautteet keräävät perinteisesti tietoa toiminnasta, mittarit rakennetaan kuvaamaan muutosta. Molempien pohjalta tehdään arviointia, mutta niillä olisi hyödynnettävyyden näkökulmasta hyvä kerätä erilaista tietoa.
Ennen kuin aloitat mittaamisen, selvitä ensin:
- Mitä mitataan?
- Miksi juuri nämä asiat halutaan näkyväksi?
- Mihin tarkoitukseen mittareita on tarkoitus käyttää?
- Keneltä kysytään?
- Mitkä mittarit luodaan itse ja mitä valmiita mittareita voidaan hyödyntää?
- Mihin tietoa tallennetaan ja kuka kertyvää tietoa saa käyttää?
- Millaisilla resursseilla mittauksia ja tiedon analysointia tehdään nyt ja tulevaisuudessa?
Hyödynnä olemassa olevaa tietoa
Indikaattoripankki Sotkanet (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen kunnista viimeisimpään voimassa olevaan kuntajakoon perustuen keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuodesta 1990 alkaen.
Valtion nuorisoneuvoston hyvinvointi-indikaattorit (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) kokoavat yhteen hajallaan olevaa tietoa, jota eri yhteiskunnalliset tahot tuottavat. Tarkoituksena on, että käyttäjät saisivat mahdollisimman helposti ja nopeasti yleiskuvan nuorten hyvinvoinnin tilanteesta.
Suomen Olympiakomitean lasten ja nuorten liikuntaindikaattorit on koottu tietokantaan, jossa on hyödynnetty Kouluterveyskyselyn, TEAviisarin, LIITU-tutkimuksen, Move!-mittausten ja Liikkuva koulu -ohjelman seurantatutkimusta.
ITLASTO hyvinvoinnin tietopankki (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) kokoaa lapsia ja nuoria koskevaa indikaattoritietoa Tilastokeskuksen tietokannoista ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanetistä päätöksenteon tueksi.
HYTE-indikaattorit (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) muodostavat pohjan kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurannalle ja niitä seurataan valtakunnallisesti. Indikaattorit jakautuvat tulos- ja prosessi-indikaattoreihin.
Lapsia ja nuoria koskevia tulosindikaattoreita ovat:
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, osuus 8. ja 9. luokan oppilaista. Sotkanetin indikaattorinumero 286, skaalattu indikaattorinumero 5301, indikaattorin tavoitetaso 5 %. Lähde: Kouluterveyskysely THL. Aikataulu: Tietojen keruu toteutetaan parittomina vuosina keväisin, tulokset julkaistaan syksyisin.
Ylipaino, osuus 8. ja 9. luokan oppilaista Sotkanetin indikaattorinumero 3906, skaalattu indikaattorinumero 5303, indikaattorin tavoitetaso 5 %. Lähde: Kouluterveyskysely THL. Aikataulu: Tietojen keruu toteutetaan parittomina vuosina keväisin, tulokset julkaistaan syksyisin.
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä. Sotkanetin indikaattorinumero 3219, skaalattu indikaattorinumero 5304, indikaattorin tavoitetaso 5 %. Lähde: Tutkintorekisterikeskus Tilastokeskus. Aikataulu: Tilasto valmistuu tilastovuotta seuraavan vuoden jälkeen alkuvuodesta. Esimerkiksi vuotta 2021 vuotta koskevat tiedot julkaistaan vuoden 2023 tammikuussa.
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä. Sotkanetin indikaattorinumero 234, skaalattu indikaattorinumero 5306, indikaattorin tavoitetaso 0,5 %. Lähde: Toimeentulorekisteri THL. Aikataulu: Tietoja kerätään kunnilta vuosittain tammi-helmikuussa, KELA:lta kuukausitietoina. Tilasto valmistuu tilastovuotta seuraavan vuoden kesällä.
Liikuntaan liittyvät lapsia ja nuoria koskevat prosessi-indikaattorit ovat:
Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta raportoidaan vuosittain kunnan hyvinvointikertomuksessa tai vastaavassa kertomuksessa. Sotkanetin indikaattorinumero 5323. Lähde: Liikunta kunnan toiminnassa -tiedonkeruu THL TEAviisari. Aikataulu: Tiedot kerätään parillisina vuosina keväällä ja julkaistaan syksyllä.
Kunnassa järjestetään kohdennettuja liikkumisryhmiä liikuntaseuratoiminnan ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille. Sotkanetin indikaattorinumero 5327. Lähde: Liikunta kunnan toiminnassa -tiedonkeruu THL TEAviisari. Aikataulu: Tiedot kerätään parillisina vuosina keväällä ja julkaistaan syksyllä.
Peruskouluun liittyvät lapsia ja nuoria koskevat prosessi-indikaattorit ovat:
Oppilaiden poissaolojen määrää seurataan koko koulussa. Sotkanetin indikaattorinumero 5313. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa -tiedonkeruu THL TEAviisari. Aikataulu: Tiedot kerätään parittomina vuosina syksyllä ja julkaistaan seuraavan vuoden keväällä.
Koulussa on pitkät liikuntavälitunnit. Sotkanetin indikaattorinumero 5316. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa -tiedonkeruu THL TEAviisari. Aikataulu: Tiedot kerätään parittomina vuosina syksyllä ja julkaistaan seuraavan vuoden keväällä.
Koulussa noudatetaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuositusta koululounaan ja välipalojen järjestämisessä. Sotkanetin indikaattorinumero 5317. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa -tiedonkeruu THL TEAviisari. Aikataulu: Tiedot kerätään parittomina vuosina syksyllä ja julkaistaan seuraavan vuoden keväällä.
Kunta madaltaa kulttuuriin osallistumisen kynnystä: Onko kunnalla käytössä jokin pysyvä käytäntö, jolla kunta järjestää tai tukee taloudellisesti kulttuurin osallistumisen kynnystä madaltavaa vertaistoimintaa, esim. kulttuuriluotsi tai -kaveritoimintaa? Sotkanetin indikaattorinumero 3984. Lähde: Kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruu THL TEAviisari. Aikataulu: Tiedot kerätään parittomina vuosina keväällä ja julkaistaan syksyllä.
Kouluterveyskysely (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) tuottaa monipuolista ja luotettavaa seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palveluista. THL toteuttaa kyselyn joka toinen vuosi.
Esimerkkejä kouluterveyskyselyn indikaattoreista osallisuuteen liittyen:
Osallistunut koulun asioiden suunnitteluun, % 4. ja 5. luokan oppilaista. Sotkanetin indikaattorinumero 4813. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely. Aikataulu: Kahden vuoden välein.
Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä, % 4. ja 5. luokan oppilaista. Sotkanetin indikaattorinumero 4812. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely. Aikataulu: Kahden vuoden välein.
Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä, % 8. ja 9. luokan oppilaista. Sotkanetin indikaattorinumero 4703. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely. Aikataulu: Kahden vuoden välein.
Tuntee itsensä usein yksinäiseksi, % 4. ja 5. luokan oppilaista. Sotkanetin indikaattorinumero 4816. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely. Aikataulu: Kahden vuoden välein.
Tuntee itsensä yksinäiseksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista. Sotkanetin indikaattorinumero 4712. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely. Aikataulu: Kahden vuoden välein.
Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista, % 4. ja 5. luokan oppilaista. Sotkanetin indikaattorinumero 4842. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely. Aikataulu: Kahden vuoden välein.
Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista, % 8. ja 9. luokan oppilaista. Sotkanetin indikaattorinumero 4944. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely. Aikataulu: Kahden vuoden välein.
Kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla, % 8. ja 9. luokan oppilaista. Sotkanetin indikaattorinumero 3241. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely. Aikataulu: Kahden vuoden välein.
Osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen vähintään kerran viikossa, % 4. ja 5. luokan oppilaista. Sotkanetin indikaattorinumero 4835. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely. Aikataulu: Kahden vuoden välein.
Kouluterveyskysely (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) tuottaa monipuolista ja luotettavaa seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palveluista. THL toteuttaa kyselyn joka toinen vuosi.
Kouluterveyskyselyn tuloksia tarkastellessa on tunnistettu esimerkiksi seuraavia eri lapsiryhmiä koskevia kokemuksia:
Syntymäkodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret kokevat koulukiusaamista ja väkivaltaa useammin kuin vanhempiensa luona asuvat.
Sateenkaarinuoret kokevat terveydentilansa huonommaksi kuin heteronuoret ja ahdistuneisuusoireilu on sateenkaarinuorilla moninkertaisesti heteronuoria yleisempää.
Toimintarajoitteiset nuoret kokevat saavansa muita vähemmän tukea ja apua hyvinvointiinsa opiskeluhuollon ammattilaisilta.
Ulkomailla syntyneet nuoret, etenkin pojat, ilmoittavat muita useammin, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää.
Ahdistuneisuus on yleistynyt viime vuosina erityisesti 8. ja 9. luokan tytöillä.
Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat myös tarpeen eri syrjintäperusteiden rinnakkaiselle tarkastelulle: esimerkiksi toimintarajoitteiset nuoret tulevat usein ulkomaalaistaustaisista perheistä tai perheistä, joiden taloudellinen tilanne koettiin huonoksi.
Tytöt kokevat poikia selkeästi yleisemmin heikkoa osallisuutta.
Joka viides tytöistä perusopetuksen 8. ja 9. luokalla ja lukioissa sekä joka neljäs tytöistä ammatillisissa oppilaitoksissa kokee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti.
Lapsibarometri (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on lapsiasiavaltuutetun toimiston joka toinen vuosi toteuttama tutkimus 6–7-vuotiaiden lasten arjesta ja elämästä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lasten omia näkemyksiä heitä koskettavista teemoista. Lapsibarometrissä kysytään esimerkiksi seuraavia asioita:
Onko sinulla turvallista aikuista? Kuka hän on? Mitä hän tekee, että sinulle tulee turvallinen olo?
Onko sinulla turvallinen olo x-paikassa (esim. eskarissa, ulkona)? Mikä tekee paikasta turvallisen?
Nuorisobarometri (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) mittaa suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita vuosittain. Nuorisobarometrissä kysytään esimerkiksi seuraavia asioita:
Koetko kuuluvasi vähemmistöön seuraavien asioiden suhteen? (Vastausvaihtoehdot ovat kyllä / en.) a) Etninen tausta, b) Aatteellinen vakaumus tai mielipide, c) Uskonnollinen vakaumus, d) Seksuaalinen suuntautuminen, kuten esimerkiksi homo, bi, lesbo, e) Sukupuoli-identiteetti, kuten esimerkiksi transihminen, f) Vammaisuus tai pitkäaikaissairaus, g) Koetko kuuluvasi johonkin muuhun vähemmistöön? Jos g: Mihin muuhun vähemmistöön koet kuuluvasi?
Väestöliiton Perhebarometrit (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) käsittelevät perhepolitiikkaa, syntyvyyttä sekä pari- ja perhesuhteita. Niiden avulla edistetään keskustelua Suomen väestön hyvinvoinnista, tasa-arvosta sekä erilaisten perheiden haasteista ja tarpeista.
Valtakunnallisen Terve Suomi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja ajankohtaista tietoa Suomessa asuvan aikuisväestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista sekä edellä mainituissa asioissa tapahtuneista muutoksista ja niiden tulevasta kehityksestä. Tutkimuksen tuloksia voi tarkastella hyvinvointialueittain ja väestöryhmittäin.
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta julkaisee yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa Nuorten elinolot (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -vuosikirjoja.
Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten oikeuksia käsittelevät selvitykset romanilasten oikeuksien toteutumisesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja saamelaislasten oikeuksien toteutumisesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) käsittelee 7–29-vuotiaiden vapaa-aikaa painottuen mediaan, harrastamiseen ja liikuntaan. Esimerkkejä vapaa-aikatutkimuksen kysymyksistä:
Kysyisin hieman tarkemmin kohtaamastasi epäasiallisesta kohtelusta. Kenen taholta koit tässä harrastuksessasi epäasiallista käytöstä? (1 = ei koskaan / 2 = kyllä, joskus / 3 = kyllä, usein/ 99 = eos): ohjaajalta tai vanhemmalta, omilta vanhemmiltasi, muilta aikuisilta, lapsilta / nuorilta, joltain muulta taholta, miltä?
Kerrotko vielä millaista epäasiallista kohtelua olet tässä harrastuksessa kokenut? Kuinka usein olet kokenut seuraavia? (1 = ei koskaan / 2 = kyllä, joskus / 3 = kyllä, usein/ 99 = eos): Vähättely tai aliarvioiminen, Ryhmän ulkopuolelle jättäminen, Pilkkaaminen ja nimittely, Seksuaalinen ahdistelu, Fyysinen väkivalta, Väkivallalla uhkaaminen, Syrjintä ohjauksen tai opetuksen saamisessa, Tilojen tai palvelujen esteellisyys (esimerkiksi liuskojen tai hissien puuttuminen), Ennakkoluulot
Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä? (1 = täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 =jokseenkin samaa mieltä, 4 = täysin samaa mieltä, 99 = eos): Kokemani epäasiallinen kohtelu on ollut jatkuvaa, Kokemani epäasiallinen kohtelu on vähentänyt harrastamistani, Kokemani epäasiallinen kohtelu on saanut minut lopettamaan harrastuksen, Olen kertonut kokemastani epäasiallisesta kohtelusta jollekin, Olen saanut apua kokemaani epäasialliseen kohteluun, Epäasiallisen kohtelun selvittely johti laajempiin toimenpiteisiin, kuten toimintakäytäntöjen tai ohjeiden muuttamiseen.
Oletko samaa mieltä seuraavien harrastamisen tavoitettavuuteen liittyvien väitteiden kanssa? (1 = Ei / 2= Kyllä / 99 = En osaa sanoa): Nuorilla on asuinalueellani riittävästi harrastusmahdollisuuksia, Nuorilla on asuinalueellani riittävästi harrastustiloja, Esteettömyys on huomioitu asuinalueeni harrastuksissa, Asuinalueellani on riittävästi edullisia harrastusmahdollisuuksia nuorille, Asuinalueeni harrastukset ovat hyvien kulkuyhteyksien varrella, Nuorilla on mahdollisuus tulla kuulluksi asuinalueeni harrastusmahdollisuuksiin liittyen, Toimintaan on mukava osallistua, jos ei tarvitse liittyä jäseneksi mihinkään.
Kuinka tyytyväinen olet vapaa-aikaasi kouluarvosana-asteikolla 4-10?
Kuinka tyytyväinen olet ihmissuhteisiisi kouluarvosana-asteikolla 4-10?
Kuinka tyytyväinen olet terveydentilaasi kouluarvosana-asteikolla 4-10?
Kuinka tyytyväinen olet elämääsi kouluarvosana-asteikolla 4-10?