Tältä sivulta löydät tietoa ja tukea osallisuuden edistämiseksi osana kehittämishanketta. Osiosta löydät tietoa osallisuuden määritelmästä, osallisuuden edistämisen merkityksestä sekä osallisuutta estävistä ja edistävistä tekijöistä.
Mitä osallisuuden edistäminen tarkoittaa?
Kun lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta halutaan edistää osana kehittämistä, on ensimmäisenä hyvä pysähtyä miettimään, mitä osallisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan ja mihin sen edistämisellä pyritään. Eri yhteyksissä osallisuudella ja sen edistämisellä saatetaan tarkoittaa erilaisia asioita, koska osallisuus on laaja ja moniulotteinen käsite.
Osallisuuden edistämistä voivat olla esimerkiksi perheille saavutettavan harrastustoiminnan kehittäminen, lasten yksinäisyyden ehkäisyyn liittyvä toiminta, nuorten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen tai ammattilaisten vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen. Kehittämishankkeissa osallisuus voidaan nähdä päämääränä, johon pyritään, mutta myös keinona, jolla hankkeen tavoitteeseen päästään.
Lue Teemat-sivulta lisää osallisuuden määrittelystä
Kansallisessa lapsistrategiassa osallisuus määritellään kokemukseksi kuulumisesta joukkoon sekä kokemukseksi siitä, että on mahdollisuus vaikuttaa itselle merkityksellisiin asioihin.
(Stenvall 2020.)
Osallisuuteen nähdään tyypillisesti liittyvän henkilökohtainen kokemus tai tunne, jota ei voi määrätä ulkopuolelta, eikä osallistuminen vielä kerro osallisuuden kokemuksesta. Siksi ymmärrystä osallisuudesta ja sen edistämisestä on rakennettava kehittämistyössä aina yhdessä lasten, nuorten ja perheiden sekä heidän kanssaan toimivien ammattilaisten kanssa konteksti huomioiden. Yksi hyvä tapa tähän on järjestää esimerkiksi Erätauko-keskustelu, Skididialogi tai toiminnallinen työpaja lasten, nuorten ja aikuisten kesken osallisuuden teemasta kyseisessä kehittämistyön kontekstissa.
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden edistämisessä voidaan painottaa osallisuuden poliittista tai sosiaalista ulottuvuutta, jotka myös kietoutuvat toisiinsa. Poliittisella osallisuudella viitataan tyypillisesti lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa ja tulla tunnistetuksi aktiivisina toimijoina, kun taas sosiaalinen ulottuvuus keskittyy enemmän arkisiin kohtaamisiin, suhteisiin, yhteisöllisyyteen sekä kuulumisen tunteeseen. (ks. esim. Thomas 2007; Nivala 2021; Salminen ym. 2021.)
On hyvä huomata, että lapset ja nuoret saattavat toisinaan lähestyä osallisuutta itse erilaisista tulokulmista kuin aikuiset ja kokemus osallisuudesta voi olla erilainen eri yhteisöissä ja muuttua ajan myötä.
Tutustu Tietoa työn tueksi -julkaisuumme: Osallisuus lasten kokemana palveluissa (Tulossa!)
Nuorten ajatuksia osallisuudesta Erätauko-keskustelussa
”Osallistua voi myös seuraamalla sivusta. Se oli mun tapa olla osa ryhmää.”
”Uusi harrastus on tuonut uusia kokemuksia, ja joukkoon kuulumisen kokemuksia.”
”Tulee huomatuksi ja huomioiduksi.”
”Nauretaan yhdessä eikä yhdelle. Ollaan yksi ryhmä ja huomioidaan toiset omalla käytöksellä.”
Teoriat osallisuuden edistämisen tukena
Kun kehittämishankkeissa luodaan ymmärrystä osallisuudesta, ja mietitään miten sitä voi edistää, tukena voi käyttää myös osallisuuden ja osallistumisen erilaisia teorioita ja jäsennyksiä. Lasten ja nuorten osallisuutta on teoreettisesti lähestytty esimerkiksi tarkastelemalla aikuisten toimia lasten ja nuorten osallisuuden mahdollistajana (esim. Thomas 2002), osallistumisoikeuksien toteutumista (esim. Lundy 2007) tai jokapäiväistä vuorovaikutusta ja sosiaalisia suhteita (esim. Häkli ym. 2015; Nivala & Ryynänen 2019). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SOKRA-hanke on jaotellut osallisuuden ja osallisuutta lisäävät toimet kolmeen osa-alueeseen sosiaali-, käyttäytymis- ja terveystieteelliseen tutkimukseen perustuen: osallisuus omassa elämässä, osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa ja osallisuus yhteisestä hyvästä. Näistä voi lukea lisää THL:n Osallisuuden edistäjän oppaasta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lataa itsellesi Tietoa työn tueksi -julkaisumme: ”Teoriat lasten ja nuorten osallisuuden edistämisen tukena”. Olemassa olevat teoreettiset mallit ja jäsennykset voivat auttaa osallisuusymmärryksen lisäämisessä, osallisuutta edistävän kehittämistyön suunnittelussa tai arvioinnissa. (Tulossa!)
Koulutuksia ja materiaaleja osallisuudesta muualla
Miksi osallisuuden edistäminen on tärkeää?
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden edistämistä pidetään lähtökohtaisesti tavoiteltavana asiana palveluissa ja niiden kehittämisessä. Vallalla olevan ihmiskäsityksen mukaan ihmisten omilla kokemuksilla ja heidän tuottamallaan tiedolla on keskeinen rooli merkityksellisen elämän rakentumisessa sekä eri yhteisöihin ja yhteiskuntaan kuulumisessa. Osallisuuden merkitystä palveluissa voidaan perustella monesta eri näkökulmasta:
- Lainsäädäntö ja ihmisoikeudet
- Yhteys hyvinvointiin ja itsearvostukseen
- Oikeaan osuva tuki ja vaikuttavammat palvelut
- Taitojen kehittyminen
- Demokratianäkökulma
- Lasten, nuorten ja perheiden oma halu osallistua ja vaikuttaa
- Ammattieettinen ja moraalinen velvollisuus
Tutustu lisää lainsäädäntöön näistä linkeistä:
eOppiva ja kansallinen lapsistrategia: Johdatus lapsen oikeuksiin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
eOppiva ja kansallinen lapsistrategia: Inledning till barnets rättigheter (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Unicef: Lapsen oikeuksien sopimus tiivistettynä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lapsiasiavaltuutettu: YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleiskommentit (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
European Court of Human Rights: Euroopan ihmisoikeussopimus suomeksi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Osallisuutta estäviä ja edistäviä tekijöitä
Kehittämishankkeissa syntyy arvokasta tietoa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tämän tiedon näkyväksi tekeminen ja huomiointi on tärkeää koko kehittämisprosessin ajan. Kehittämistyö voi myös lähteä liikkeelle siitä, että tunnistetaan lasten, nuorten, perheiden ja heitä kohtaavien ammattilaisten kanssa jokin osallisuuden este, joka pitäisi ratkaista. Olemassa olevaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden kokemuksista löytyy erilaisista tutkimuksista, kyselyistä ja selvityksistä sekä aiempien hankkeiden raporteista.
Lasten, nuorten ja perheiden osallistumista ja osallisuutta edistäviksi tai estäviksi tekijöiksi erilaisissa palveluissa ja toiminnoissa on tunnistettu asenteet ja käsitykset, käytännöt ja toimintatavat sekä rakenteet ja resurssit. On hyvä tunnistaa, että osallisuus ei toteudu lasten, nuorten ja perheiden elämässä yhdenvertaisesti. Esimerkiksi osallisuuden kanavat tai palvelut ja tukimuodot eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Myös arjen kohtaamisiin liittyy eriarvoisuutta, joka heikentää osallisuuden kokemuksia. Ihmiskäsitys vaikuttaa osaltaan siihen, miten toimimme suhteessa lapsiin, nuoriin ja perheisiin, ja millaisia kokemuksia heille erilaisissa kohtaamisissa syntyy.
Lue lisää sivujemme Yhdenvertaisuus-osiosta.
Esimerkkejä lasten ja nuorten osallistumisen edistämiseen liittyvistä myyteistä
Kyllä ammattilaiset tietävät lapsia, nuoria ja perheitä paremmin asiat.
Lapsille ja nuorille ei pidä antaa liikaa päätösvaltaa.
Kokouksessa oli paikalla yksi nuori, joten homma on hoidettu!
Osallistuminen vaatii taitoja, joita kaikilla ei ole.
Nuoria ei kiinnosta osallistua.
Pieniä lapsia pitää suojella osallisuudelta.
Osallisuutta edistävässä kehittämistyössä on huomioitava aina myös tarvittavat resurssit kuten aika ja osaaminen. Rakenteiden ja resurssien huomiointi auttaa osallisuutta edistävien käytäntöjen juurruttamisessa. Tärkeää on pyrkiä siihen, että toiminta voi vahvistaa osallistujien osallisuuden kokemuksia myös laajemmin elämässä.
Juurruttamistyö vaatii myös sitä, että tunnistetaan yhdessä lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten kesken, mikä juuri kyseisessä toiminnassa edistää tai estää osallisuuden kokemuksia ja miten toiminta voi edistää osallisuuden kokemuksia myös laajemmin lasten, nuorten ja perheiden elämässä. Esimerkiksi Pienet onnistumistarinat -työkalua (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja muita laadullisia menetelmiä voi hyödyntää menetelmänä, kun halutaan tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden kanssa sitä, mikä toiminnassa on tuottanut osallisuuden kokemuksia.
Seuraava osallisuuteen liittyvä sivu käsittelee yhteiskehittämistä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.