Tästä osiosta löydät tietoa siitä, mitä lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuudella ja tasa-arvolla tarkoitetaan. Käsitteiden ja lainsäädännön lisäksi sivulle on koottu lasten, nuorten ja perheiden kokemuksia yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja syrjinnästä sekä siitä, mitä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo heille merkitsevät.
Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo lasten, nuorten ja perheiden palveluissa
Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen ovat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tärkeitä tavoitteita. Palveluita kehitettäessä on olennaista ymmärtää, mitä yhdenvertaisuudella ja tasa-arvolla tarkoitetaan sekä mihin velvoite niiden edistämisestä perustuu.
Käsitteet
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan kaikkien ihmisten samanarvoisuutta riippumatta heidän iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetistään, sukupuolen ilmaisustaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Puutteet yhdenvertaisessa kohtelussa ilmenevät syrjintänä. Lue lisää Teemat-sivulta.
Sukupuolten tasa-arvolla viitataan kaikkien ihmisten yhtäläisiin oikeuksiin ja mahdollisuuksiin sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta riippumatta. Tasa-arvosta puhuttaessa on olennaista huomioida sukupuolen moninaisuus, jolla tarkoitetaan sukupuolen kokemusten, ilmaisutapojen ja sukupuolitettujen kokemusten kirjoa. Lue lisää Teemat-sivulta.
Yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa edistettäessä on tärkeää ottaa huomioon niin sanotut risteävät erot. Usein puhutaan intersektionaalisesta ajattelutavasta. Lue lisää Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen toimintakulttuuri -sivulta.
Muodollisella yhdenvertaisuudella tai tasa-arvolla viitataan kaikkien ihmisten yhtäläisiin oikeuksiin ja mahdollisuuksiin. Muodollisen yhdenvertaisuuden lisäksi on kuitenkin tärkeää ymmärtää niin sanotun tosiasiallisen yhdenvertaisuuden merkitys. Käytännössä tämä tarkoittaa huomion kiinnittämistä toiminnan lopputuloksiin ja siihen, että kaikkien ihmisten kohteleminen samalla tavalla ei takaa yhdenvertaisuuden toteutumista. Usein tarvitaan niin sanottua positiivista erityiskohtelua, joka voi tarkoittaa esimerkiksi tarvittavaa tukea kielen oppimiseen tai kiintiöitä vähemmistöasemassa oleville ryhmille.
Muodollisen ja tosiasiallisen, niin sanotun lopputulosten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon, eroja havainnollistetaan seuraavassa kuvassa:
Kuva on luotu mukaillen eri kuvittajien (mm. Angus Maguire, Craing Froehle) variaatioita universaalista tosiasiallisen yhdenvertaisuuden mallista.
Puutteita lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuudessa kuvataan usein syrjinnän käsitteellä, jolla tarkoitetaan ihmisen kohtelemista toisia huonommin jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Tarkempia tietoja syrjinnästä ja sen yhdenvertaisuuslaissa mainituista muodoista löytyy esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkosivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Yhteiskunnan rakenteissa esiintyvää syrjivää toimintaa tai käytäntöjä, jotka asettavat ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan, kuvataan yleisesti rakenteellisen syrjinnän käsitteellä. Lasten ja nuorten ympäristöissä rakenteellinen syrjintä voi ilmetä aikuisten syrjivänä ja sukupuolittuneena käytöksenä esimerkiksi siten, että opettaja on vähemmistöön kuuluvan oppilaan kotiin yhteydessä muita harvemmin.
Youtube-video: Tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Videolla oululaisen koulun oppilas kertoo, mitä sukupuolten tasa-arvoa koskeva kestävän kehityksen tavoite hänen mielestään tarkoittaa. Avaa video klikkaamalla kuvaa. Julkaistu Oulun kaupungin YouTube-kanavalla toukokuussa 2021.
Lainsäädäntö
Yhdenvertaisuudesta säädetään Suomen perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. Lisäksi YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus ovat Suomessa voimassa laintasoisina. Sukupuolten tasa-arvosta säädetään perustus- ja yhdenvertaisuuslain lisäksi erillisessä tasa-arvolaissa. Viranomaisille yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen ovat lakisääteisiä velvollisuuksia.
Varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus ovat merkittävä osa lasten, nuorten ja perheiden elämää. Myös kasvatusta ja koulutusta koskevissa laeissa viranomaisilta edellytetään yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä. Esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria ja johtamista sekä yhteisöllisyyttä kehitetään yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden periaatteiden pohjalta.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa sopimusvaltioissa valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea, jonka viimeisimmät suositukset Suomelle on annettu kesäkuussa 2023. Komitean mukaan kiireellisiin toimenpiteisiin tulee ryhtyä esimerkiksi seuraavissa teemoissa:
- kaikkien lasten syrjimättömyyden varmistaminen
- vammaisten lasten oikeuksien edistäminen
- turvapaikanhakija-, pakolais- ja maahanmuuttajalasten oikeuksien edistäminen.
Lisäksi suositukset sisältävät toimenpiteitä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:
- lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttuminen (mukaan lukien seksuaalinen riisto ja hyväksikäyttö)
- köyhyysriskissä ja perheestään erillään elävien lasten oikeuksien edistäminen.
Lasten, nuorten ja perheiden kokemuksia yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja syrjinnästä
Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden teemat liittyvät vahvasti toisiinsa, ja syrjinnällä on vastaavasti yhteys osattomuuden kokemuksiin. Yhdenvertaisuuden edistäminen tukee toisin sanoen myös osallisuutta ja osallisuuden vahvistaminen yhdenvertaisuutta.
Lasten, nuorten ja perheiden kokemuksiin osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta sekä palveluiden ja tuen saavutettavuudesta vaikuttavat esimerkiksi (Peltola & Moisio, 2017):
- asuinalue
- sukupuoli
- etnisyys
- vammaisuus/vammattomuus
- seksuaali- ja sukupuoli-identiteetti
- kumuloituva huono-osaisuus
- sosioekonominen asema
Puutteet lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisessa osallisuudessa voivat ilmetä esimerkiksi siten, etteivät saatavilla olevat osallisuuden kanavat mahdollista kaikkien osallistumista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi, että osallistuminen on sidottu tekstin tai puheen tuottamiseen, jolloin pienten tai puhumattomien lasten näkemyksiä ei pystytä huomioimaan.
On tärkeä tunnistaa, että erilaiset lapset ja nuoret tarvitsevat esimerkiksi vapaa-ajan toimintaan osallistuakseen erilaista tukea, ja aikuiselta saadulla avulla voi olla suuri merkitys.
”Harrastuksen aloittaminen tai sinne meneminen voi olla tosi iso haaste, kun ei tiedä, kuka mulle juttelee ja täytyy heti uskaltaa jutella jollekin. Etenkin jos harrastuksen ohjaaja ei auta.”
nuori osallisuus-teemaisessa Erätauko-keskustelussa
Lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemuksiin vaikuttaa osallistumisen kanavien lisäksi palveluiden ja tuen saavutettavuus, jossa on esimerkiksi alueellisia eroja.
”Kun täällä asuu, niin ei ole mitään vapaa-ajan toimintoja ja terveyspalveluiden luokse on sata kilometriä”
saamelaisnuori Lapsiasiavaltuutetun selvityksessä
Myös köyhyys vaikuttaa lasten, nuorten ja perheiden elämään monella eri osa-alueella ja voi heikentää osallisuuden kokemuksia.
”Aika yksinäiseltä tuntuu välillä, kun ei ehkä oo oikein läheisii, hyviä ja reiluja kavereita.”
nuori Lapsen ääni -kyselyssä 2023
Puutteet yhdenvertaisuudessa voivat näkyä myös arkisissa kohtaamisissa. Syrjinnän kokemukset voivat vähentää sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöön kuulumisen kokemuksia.
”No just se, kun mä kerroin et mä oon romani, niin silloin koettiin, että mun kanssa ei voi olla. Niin sitten mä jäin koulussa yksin.”
romaninuori Lapsiasiavaltuutetun selvityksessä
Yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen tunne voi syntyä nuorelle esimerkiksi siitä, ettei hän esimerkiksi terveydellisistä syistä menesty koulutuksessa tai työelämässä (Gretschel & Myllyniemi 2020).
”Ikätovereiden joukossa haluaa tulla hyväksytyksi, ja saada huomiota.” ”Nauretaan yhdessä eikä yhdelle. Ollaan yksi ryhmä ja huomioidaan toiset omalla käytöksellä.”
nuoret osallisuus-teemaisessa Erätauko-keskustelussa
Palveluiden yhdenvertaiseen saavutettavuuteen liittyviä haasteita on tunnistettu esimerkiksi Lapsistrategian toimenpiteen 14 seurantaraportissa (2023). (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lapsistrategian seurantaraportissa tunnistettuja haasteita palveluiden yhdenvertaisessa saavutettavuudessa:
- Etäisyys palveluihin ja asiakkaan kannalta huonot aukioloajat.
- Fyysisten tilojen esteellisyys ja mahdollisuuden puute monikanavaiseen asioimiseen.
- Palvelut eivät ole kielellisesti ymmärrettäviä ja saavutettavia.
- Henkilöstöä ei ole riittävästi ja palvelut ovat maksullisia tai liian kalliita asiakkaalle.
- Ammattilaisilla ei ole aikaa yksilölliseen kohtaamiseen eikä tarpeeksi osaamista eri tilanteista ja olosuhteista tulevien lasten, nuorten tai perheiden tarpeista palveluissa.
- Palveluihin tuleva lapsi, nuori tai perhe ei luota ammattilaiseen (esim. syrjinnän pelko), kokee vastaanoton viralliseksi tai pelottavaksi, kokee häpeää avun hakemisesta tai pelkää leimautuvansa.
- Lapsi, nuori tai perhe ei tiedä, mitä seurauksia avun hakemisella voi olla.
Syrjinnän kokemukset heikentävät hyvinvointia ja vaikuttavat syrjityksi joutuneen elämään monin eri tavoin. Lasten ja nuorten kokema syrjintä voi tarkoittaa esimerkiksi rasistista kiusaamista, vihapuhetta tai rakenteellisia esteitä palveluiden saavutettavuudessa, kuten kielimuuria tai esimerkiksi oppimateriaalien maksullisuutta. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat useaan vähemmistöön kuuluvat lapset, nuoret ja perheet.
Youtube: Vähemmistöt ja moniperusteinen syrjintä – Tunnistaminen ja ehkäisy. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Opetushallituksen julkaisemalla videolla käsitellään moniperusteisen syrjinnän tunnistamisesta ja ehkäisyä.
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio tukee ja tuo yhteen ESR+ 4.3 -hankkeita, joissa tavoitteena on huomioida erityisesti lapset, nuoret ja perheet, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Kehittämistyössä olennaista on kuunnella näiden lasten, nuorten ja perheiden kokemuksia sekä tunnistaa yhdenvertaista osallisuutta edistäviä ja estäviä asenteita, toimintatapoja ja palvelurakenteita. Tukea osallisuuden edistämiseen löytyy esimerkiksi verkkosivujemme osallisuus-osiosta.
Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon merkitys lapsille, nuorille ja perheille
Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä edellyttävät Suomessa lait ja kansainväliset sopimukset, esimerkiksi YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyölle on kuitenkin myös muita hyviä syitä:
- Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo kytkeytyvät vahvasti hyvinvointiin, ja niiden edistäminen on tärkeää niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Esimerkiksi sukupuolitietoinen opinto-ohjaus vahvistaa nuoren vapautta valita itselleen sopiva ammatti, mutta lisää myös osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuutta. Tasa-arvotyöllä voidaan ehkäistä myös naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, joka on Suomessa kansainvälisesti verraten yleistä ja koskettaa myös monia lapsia.
- Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon huomioiminen lisää kehittämistyön vaikuttavuutta. Kun palveluita tarkastellaan esimerkiksi eri sukupuolten näkökulmasta moninaisuus ja risteävät erot huomioon ottaen, on haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät ja kehittämistyössä olennaiset tarpeet helpompi tunnistaa: kohdataanko palveluissa esimerkiksi sukupuolivähemmistöön kuuluvia nuoria, maahanmuuttajataustaisia isiä tai nuoria äitejä? Jos ei, miten palveluita voitaisiin kehittää, jotta he tulisivat paremmin huomioiduiksi?
- Epätasa-arvoisia rakenteita ylläpitävät normit ja stereotypiat muodostuvat usein jo lapsuudessa, ja esimerkiksi varhaiskasvatus- tai alakouluikäisenä omaksutut käsitykset itsestä ja toisista kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on erityisen tärkeää, että yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon kiinnitetään huomiota lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.
- Yhdenvertaisuudella ja sukupuolten tasa-arvolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa vahvistamalla ehkäistään kiusaamista, verkkovihaa, väkivaltaa ja seksuaalista häirintää, edistetään hyviä väestösuhteita, turvataan yksilön vaikutusmahdollisuudet ja vahvistetaan demokratian toteutumista.
Lisää ajankohtaista tietoa esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä niiden merkityksestä hyvinvoinnille on koottu tietopankkimme arviointi-osioon.
Seuraavalta sivulta löydät tietoa yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen toimintakulttuurin edistämisestä sekä käytännöllistä tukea kehittämistyöhön.