Eläinavusteinen toiminta tuottaa hyvinvointia

Eläinavusteisella toiminnalla voidaan tukea eri ikäisten lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia ja toimintakykyä. Eläinavusteisuutta voidaan hyödyntää osana erilaisia palvelupolkuja esimerkiksi sosiaali-, terveys-, kasvatus-, nuorisotyö- ja virkistystoiminnassa. 

Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön alueellinen Luonnosta hyvinvointia – Vahvempana työelämään (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (ESR+) -hanke lisää 18–35-vuotiaiden työelämän ulkopuolella olevien hyvinvointia sekä työelämä- ja opiskeluvalmiuksia. Turun seudulla toimivassa hankkeessa on toteutettu eläinavusteista toimintaa Tyynelän terapiaeläimet -tilalla sekä ohjaajien omien koirien kanssa monipuolisesti niin ryhmä- kuin yksilöohjaustilanteissa. Millaiset ovat eläinavusteisen toiminnan lähtökohdat ja millaista toiminnan toteutus on?

Eläinavusteisen toiminnan eettisyys ja turvallisuus

Eettisyys on eläinavusteisen toiminnan ytimessä. Eläimen kanssa toimittaessa keskiöön nousevat vastuullisuus, läsnäolotaidot ja tunteiden säätely. Eläin toimii aktiivisena ja tarkoituksenmukaisena osana vuorovaikutustilanteita, eikä eläimen rooli siksi voi koskaan olla vain välineellinen. Toiminnan on aina perustuttava eläimen lajityypilliseen toimintaan, hyvinvointiin, vapaaehtoisuuteen ja kykyyn toimia vuorovaikutustilanteissa. Ihmisosallistujien tarpeiden ja toiveiden lisäksi toiminta räätälöidään vastaamaan kunkin eläinlajin ja -yksilön tarpeita ja vahvuuksia. 

Myös turvallisuus on keskeinen osa eläinavusteista toimintaa. Selkeät toimintamallit ja koulutetut eläimet varmistavat turvallisen toiminnan. Ohjaajalla tulee olla niin tietotaitoa kuin koulutus eläinten ja ihmisten ohjaamiseen. Niin ikään ympäristön on oltava toimintaan soveltuva. Toimintaan osallistuvien ihmisten mahdolliset rajoitteet on tunnistettava ja eläimen käyttäytymistä on seurattava jatkuvasti. 

Eläinavusteisen toiminnan hyödyt

Eläinavusteisen toiminnan hyödyt ovat niin fysiologisia kuin psykososiaalisia. Fysiologisesti eläin auttaa ihmistä läsnäolotaitojen perusteissa eli rauhallisesti hengittämisessä sekä selkeästi ja ennakoitavasti toimimisessa. Jo pelkkä eläimen läsnäolo voi rauhoittaa ja auttaa keskittymään hetkeen. 

Eläin voi helpottaa vuorovaikutustilanteita, vähentää yksinäisyyttä, vahvistaa itsetuntoa ja tukea myönteisen minäkuvan rakentumisessa. Eläin toimii emotionaalisena sillanrakentajana vaikeiden asioiden käsittelyssä ja ikään kuin peilinä antaen ihmiselle vilpittömän palautteen onnistumisesta. Eläin tarjoaa kontaktin, jonka kautta ihminen voi harjoitella vuorovaikutusta ilman pelkoa torjutuksi tulemisesta, sillä eläin ei kiinnitä huomiota ihmisen taustoihin tai haasteisiin. Eläimen kanssa rakennettu suhde voi myös edistää ihmisten välisten sosiaalisten suhteiden rakentamista ja vahvistaa luottamusta ihmisiin. Eläimen kanssa toimiminen voi vahvistaa ihmisen tunnetaitoja ja lisätä motivaatiota. 

Eläinavusteisen toiminnan elämyksellisyys tarjoaa virkistystä ja ainutlaatuisia kokemuksia. Yhteinen tekeminen eläimen kanssa kehittää myös osallistujien suunnittelutaitoja ja vastuunkantoa erilaisissa tilanteissa. Omaa jaksamista käsittelevistä teemoista voidaan jutella samalla, kun yhdessä ruokitaan tilan eläimiä. Sosiaalisia taitoja ja parityöskentelyä voidaan harjoitella 
yhdessä esimerkiksi poniagilityn merkeissä. 

Luonnosta hyvinvointia – Vahvempana työelämäään (ESR+) -hankkeen osallistujapalautteiden mukaan eläinavusteinen toiminta on koettu motivoivana, mielialaa kohentavana, ahdistusta lieventävänä ja sosiaalisia tilanteita helpottavana. Toiminta on myös kannustanut liikkumaan pois kotoa, kohentanut fyysistä kuntoa ja tuonut iloa omaan arkeen.  

Eläimet ja luonto auttoi olemaan enemmän hetkessä läsnä. Varsinkin eläinten kanssa oleminen lievitti ahdistusta.

On kivempi nähdä ohjaajia tällaisissa ympäristöissä ja tekemisen parissa, tuntuu että tämä lähentää minua ja ohjaajaakin eri tavalla, kun ei istuta vaan tietokoneen äärellä.

Varsinkin eläinavusteiset kerrat olivat mieluisia, eläinten kanssa toimiminen toi iloa arkeen.

Luontolähtöisestä toiminnasta ratkaisuja sosiaaliseen kuntoutukseen

Osallisuutta lisäävissä hankkeissa luonto on voimavarainen ympäristö, joka mahdollistaa irtautumista oire- ja sairauskeskeisyydestä. Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio on koonnut viiden Euroopan sosiaalirahasto plussan erityistavoitteen 4.3 hankkeen kehittämiä luontolähtöisiä ratkaisuja sosiaaliseen kuntoutukseen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Ratkaisujen pohjalta on laadittu viisi suositusta sosiaalisen kuntoutuksen sisältöihin:  

1. Vetovoimainen toiminta, joka tarjoaa elämyksiä, itsensä ylittämisen kokemuksia ja arvokkuuden tunteita. 
2. Rinnallakulkijuus, joka vähentää yksinäisyyden kokemusta. 
3. Luottamus osallistujan voimavaroihin lisää tulevaisuususkoa. 
4. Paljon liikettä, joka vahvistaa pystyvyyden tunnetta. 
5. Arjesta poikkeava ympäristö auttaa irrottautumaan arjen haastavista rooleista. 

Hankkeiden kokemusten perusteella Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio suosittelee luontolähtöisten menetelmien soveltamista sosiaalisessa kuntoutuksessa luontolähtöisyydestä kiinnostuneiden asiakkaiden kanssa. 

Luontolähtöisen ja eläinavusteisen toiminnan mahdollisuudet tulevaisuudessa

Luontolähtöisellä ja eläinavusteisella toiminnalla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisessa. Toimintaa voisikin hyödyntää nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin erilaisissa toiminta- ja palveluympäristöissä. 
 
Luonnosta voimaa – Vahvempana työelämään (ESR+) -hankkeen toimintaan osallistuneiden ja yhteistyökumppaneiden palautteissa eläinavusteinen toiminta on koettu merkitykselliseksi. Eläimet antavat vilpittömän positiivisen palautteen ihmiselle tämän toiminnasta. Eläinavusteinen toiminta tarjoaa mahdollisuuden käsitellä hankaliakin asioita. Eläinten läsnäolo ja luontoympäristö koetaan rauhoittavana ja mielekkäänä. Ammattilaiset ovat korostaneet toiminnan suotuisia vaikutuksia myös työhyvinvointiin. Yhteisen tekemisen äärellä luottamus osallistujan ja ohjaajan välillä kasvaa. Nuoret osallistujat ovat nostaneet esille, miten eläinavusteisen toiminnan avulla mahdollistuu tasavertainen kohtaaminen myös ohjaajan ja osallistujan välillä.