Pirkanmaan hyvinvointialue kokosi vanhemmuuden tukea kehittävät ESR+‑hankkeet yhteiseen tapaamiseen 

Kuvassa takarivissä vasemmalta Katariina Hämäläinen (Pirha), Marja Olli (Pirha), Minna Larvio (Lasten, nuorten ja perheiden koordinaatio), Miia Lahtela (SOS-Lapsikylä), Jaana Järvenpää (SOS-Lapsikylä), Kati Syrjäaho (SOS-Lapsikylä) ja eturivissä vasemmalta Elina Weckström (Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio), Satu Koivurinne (Tukena-säätiö), Reetta Kalliomeri (Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio) ja Jutta Isosaari (Live-säätiö)

Pirkanmaan hyvinvointialue kokosi Pirkanmaalla toimivat vanhemmuuden tukea kehittävät ESR+ 4.3 ‑hankkeet yhteiseen tapaamiseen Tampereelle 22. huhtikuuta 2026. Tapaamisen tavoitteena oli vahvistaa hankkeiden ja hyvinvointialueen yhteistyötä ja miettiä, miten eri toimijat voisivat olla yhdessä enemmän.

Keskusteluissa nousi esiin yhteinen huoli lapsiperheiden tilanteesta ja tarve uudistaa toimintatapoja, jotta perheet voivat myös jatkossa saada apua ja tukea arjen haasteisiin oikea-aikaisesti. 

– “Lapsiperheiden tilanne on monin paikoin haastava. Tämän hetken tilanne ja myös tulevaisuuden näkymät edellyttävät rohkeutta uudistaa toimintatapoja ja lisätä joustavuutta, jotta perheiden moninaiset tarpeet voidaan kohdata ajoissa,” sanoi Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämispäällikkö Marja Olli. 

Tapaamisessa korostui myös yhteinen näkemys siitä, että kehittämistyön tulee johtaa kestäviin ja pysyviin muutoksiin palvelujärjestelmässä. 

– “Hyvinvointialueen näkökulmasta on tärkeää, että kehittämistyössä syntyvät ratkaisut rakennetaan yhdessä ja että ne juurtuvat pysyväksi osaksi arjen palveluja sen sijaan, että ne jäisivät yksittäisiksi kokeiluiksi,” Olli painotti. 

Perhekeskusverkosto kokoaa alueen toimijoita ja tukee ilmiöpohjaista yhteistyötä 

Tapaamisessa esiteltiin myös Pirkanmaan perhekeskusverkostoa, jossa on mukana hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijat sekä Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Kela. Keskusteluissa painotettiin sitä, kuinka tärkeää on koota alueen toimijat yhteen, tutustua ja luoda tuttuuden sekä yhteisen tekemisen vaikuttavia palvelukokonaisuuksia perheille. 

Keskustelussa tunnistettiin tarve ilmiökohtaiselle työskentelylle, jossa toimijat kokoontuvat perheiden arjessa tunnistettujen ilmiöiden ympärille, sopivat työnjaosta ja seuraavat yhdessä sovittujen toimenpiteiden vaikutuksia. Tämän nähtiin tukevan sekä palveluiden vaikuttavuutta että resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. 

ESR+-kehittämishankkeilla on tärkeä rooli osana lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuutta 

Tapaamisessa kuultiin myös esimerkkejä käynnissä olevista ESR+‑hankkeista, joissa kehitetään muun muassa sukupolvet ylittävää kohtaamispaikkatoimintaa, ryhmämuotoista vanhemmuuden tukea ja ammattilaisten välistä yhteistyötä eri puolilla Pirkanmaata. 

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation ESR+‑hankkeen hankepäällikkö Elina Weckström piti tärkeänä sitä, että hyvinvointialue tunnistaa hankkeiden roolin osana laajempaa palvelukokonaisuutta. 

– “On hienoa, että Pirkanmaan hyvinvointialue on tunnistanut vanhemmuuden tukea kehittävien ESR+‑hankkeiden merkityksen ja haluaa liittää ne tiiviiksi osaksi palveluverkkoa. Yhteinen vuoropuhelu ja konkreettinen yhdessä tekeminen ovat avainasemassa, kun rakennetaan vaikuttavia palveluja perheille. Tästä toimintatavasta voivat ottaa mallia myös muut hyvinvointialueet,” Weckström toteaa. 

Vuosi 2026 on Pirkanmaan perhekeskusverkostossa Toivon vuosi, ja ESR+‑hankkeiden yhteinen tapaaminen nähtiin yhtenä konkreettisena toivon tekona. Tapaamisessa sovittiin, että yhteistyötä tullaan jatkamaan perhekeskusverkoston rakenteissa ja hankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä jaetaan laajasti Pirkanmaan alueen toimijoille.