Helsinki on yhä monimuotoisempi kaupunki. Maahanmuuttajataustaisten perheiden määrä on kasvanut viime vuosina, ja tulee ennusteiden mukaan kasvamaan myös jatkossa. Tällä hetkellä noin viidennes helsinkiläisistä lapsista on ulkomaalaistaustaisia, eli ainakin toinen lapsen vanhemmista on syntynyt muualla kuin Suomessa. Helsingin monimuotoisuus näkyy myös palveluissa. Esimerkiksi vammaispalveluiden alle 18-vuotiaista asiakkaista yli puolella on äidinkielenään jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Tämä herättää tärkeän kysymyksen: tavoittavatko palvelut kaikki perheet yhdenvertaisesti? Rasisminvastaista viikkoa vietettäessä on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa käytännössä lapsiperheiden varhaisessa tuessa ja vammaispalveluissa.
Tavoitteena aidosti saavutettavat palvelut
Kun perheessä on vammainen lapsi tai lapsella on erityisiä tuen tarpeita, palvelujärjestelmän tunteminen ja oikean tuen löytäminen voi olla haastavaa kenelle tahansa. Monikulttuurisissa perheissä tilanteeseen voi liittyä myös muita palvelujen saavutettavuuteen liittyviä tekijöitä. Kulttuuriset näkökulmat vammaisuuteen tai erityistarpeisiin voivat vaihdella paljon. Joissakin perheissä vammaisuudesta ei välttämättä ole totuttu puhumaan avoimesti, tai siihen liittyy erilaisia käsityksiä ja kokemuksia. Suomalaisessakin yhteiskunnassa elää edelleen vahvasti ennakkoluuloja ja vanhentuneita käsityksiä vammaisia henkilöitä kohtaan, minkä vuoksi näiden asioiden nostaminen keskusteluun on tärkeää.
Muualta Suomeen muuttanut perhe ei välttämättä tunne suomalaista palvelujärjestelmää tai tiedä, mistä apua voi hakea. Palveluihin hakeutuminen voi tuntua vaikealta myös silloin, jos arjen voimavarat ovat vähissä tai jos asiointi tapahtuu kielellä, joka ei ole oma äidinkieli. Monikielisyys tuo arkeen rikkautta, mutta se voi myös vaikeuttaa palvelujen käyttöä silloin, kun tieto palveluista ei ole saavutettavassa muodossa.
Näiden kysymysten äärellä toimii Vanhemmuuden vahvistajat -hanke, jossa tavoitteena on tukea ammattilaisten työtä ja vahvistaa monikulttuuristen perheiden palveluja erityisesti varhaisen tuen ja vammaispalvelujen näkökulmasta. Kehittämistyössä tarkastellaan, miten palvelut voivat olla aidosti saavutettavia ja perheitä kohdataan yhdenvertaisesti. Vanhemmuuden vahvistajat –hankkeen kehittämistyötä tehdään Helsingissä vuosina 2026–2027 vammaispalveluissa ja perhepalveluissa.
Yhteiskehittämistä sektorirajat ylittäen ja kohderyhmää kuunnellen
Konkreettisia keinoja palvelujen parantamiseen on useita. Palveluista on viestittävä selkeästi ja monipuolisesti. Kieliversioiden lisääminen, selkokielinen viestintä sekä kulttuuritietoinen tapa kertoa palveluista voivat helpottaa perheiden mahdollisuuksia löytää tarvitsemansa tuki. On tärkeää tuottaa tietoa lapsen kehitykseen liittyvistä asioista ja vanhemmuudesta monikielisesti ja selkokielellä. Esimerkiksi puheen ja vuorovaikutuksen kehityksen vahvistamisesta on tärkeää tuottaa tietoa. Vanhemmuuden vahvistajat hankkeessa vahvistamme ryhmätoimintojamme vanhemmuuden tuen tiimoilta sekä tuotamme monikielistä ja selkokielistä materiaalia kohderyhmälle.
Saavutettavuuden kannalta on tärkeää tavoittaa perheitä myös palvelujen ulkopuolella. Kaikki perheet eivät välttämättä löydä tarvitsemiaan palveluita itse, joten ammattilaisten on tärkeää myös jalkautua yhteisöihin, tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja kohdata perheitä siellä, missä he muutenkin liikkuvat. Vanhemmuuden Vahvistajat –hankkeessa pyrimme löytämään ratkaisuja asukkaiden arjen piiristä nouseviin haasteisiin ja ilmiöihin vahvistamalla tiedolla johtamista ja yhteiskehittämistä.
Palvelujen kehittämistyössä on tärkeää huomioida tuen kohdentaminen ja moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen. Kun eri palvelut tekevät tiiviisti yhteistyötä, perheiden tilanteet voidaan huomioida kokonaisvaltaisemmin ja tuki voidaan järjestää oikea-aikaisesti. Mitä varhaisemmassa vaiheessa pystymme perheitä tukemaan, sitä yksinkertaisemmin keinoin apu usein löytyy. Vanhemmuuden vahvistajat –hankkeessa pilotoimme yhteistyörakenteita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa palvelualat ylittävästi. Pyrimme sujuvoittamaan ja vahvistamaan palvelupolkuja niin, että palvelut ovat oikea-aikaisia ja saumattomia.
Kulttuurisensitiivinen ja antirasistinen työote palvelujen lähtökohtana
Kehittämisessä on tärkeää pohtia miten palvelut voivat edistää yhdenvertaisuutta käytännössä. Yhdenvertaiset palvelut eivät synny sattumalta – ne vaativat tietoista työtä, kuuntelemista ja palvelujen kehittämistä yhdessä perheiden kanssa. Yhdenvertaiset palvelut eivät välttämättä tarkoita, että kaikki saavat samanlaista palvelua, vaan että tarjolla on monimuotoisia ja muokkaantuvia palveluja asiakkaan tarpeisiin nähden.
Siksi palveluissa tarvitaan kulttuurisensitiivistä otetta ja antirasistista osaamista. Ammattilaisen tehtävänä on kohdata perhe ilman ennakko-oletuksia, kuunnella ja rakentaa luottamusta. Kun perhe kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi, myös luottamus rakentuu ja palvelujen käyttö helpottuu.
Osaammeko kysyä avoimesti ja kunnioittavasti? Tunnistammeko omia ennakkokäsityksiämme? Huomaammeko tilanteet, joissa palvelujärjestelmä ei toimi yhdenvertaisesti? Saammeko perheet aidosti kertomaan ajatuksistaan ja kykenemmekö huomioimaan tarpeet? Ovatko palvelumme tarpeen mukaan muokattavissa?
Kun palvelut ovat saavutettavia ja perheet kohdataan arvostavasti, vahvistuu myös perheiden osallisuus. Jokaisella lapsella ja perheellä on oikeus tulla kuulluksi ja saada tarvitsemansa tuki – taustasta riippumatta.
Vanhemmuuden vahvistajat (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujen kehittämishanke, jossa vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten haavoittuvassa asemassa olevien perheiden palveluita.
Blogin ovat kirjoittaneet hankkeen projektiasiantuntijat Kaisa Eronen, Anna Pättiniemi ja Katri Åfelt.