Hyppää sisältöön

Kouluterveyskyselyn esiin nostamiin tarpeisiin vastataan myös ESR+ 4.3 -kehittämistyöllä

Uutiset ja tiedotteet

Kansallisen Kouluterveyskyselyn uusimmat tulokset julkaistiin 17.9. Kyselyyn ovat vastanneet perusopetuksen 4., 5., 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat mukaan lukien tutkintoon valmentavaa (TUVA) koulutusta opiskelevat sekä ulkomaista lukiotutkintoa suorittavat opiskelijat. 

Kouluterveyskysely on merkityksellinen seurannan ja arvioinnin väline myös lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistyössä. Esimerkiksi useat valtakunnalliset ESR+ 4.3 -hankkeet ovat viitanneet kyselyyn jo hankesuunnitelmissaan, ja tulosten seuraaminen jatkuu pitkälle hankekauden päättymisen jälkeen.  

Osallisuutta ja yhdenvertaisuutta tukevan toimintakulttuurin kehittämiselle edelleen tarvetta

Kouluterveyskyselyn mukaan itsensä yksinäiseksi kokevien nuorten osuudessa on havaittavissa pientä myönteistä muutosta, ja tulokset ovat palaamassa samalle tasolle kuin koronaa edeltävinä vuosina. Positiivista kehitystä on tapahtunut myös suhteissa opettajiin: oppilaat kokevat aiempaa useammin, että opettajat ovat kiinnostuneita heidän kuulumisistaan. Kuitenkin vain noin puolet oppilaista ajattelee, että voi puhua opettajalle mieltä painavista asioista.  
 
Kyselyssä mitattiin tänä vuonna myös nuorten koulussa tai oppilaitoksessa kokemaa turvallisuuden tunnetta. 8.–9. luokkalaisista tytöistä 82 % ja pojista 91 % kokee, että heillä on usein tai aina turvallinen olo koulussa. Toisella asteella aina tai usein turvalliseksi olonsa kokee yli 90 %. Kuitenkin harvoin tai ei koskaan olonsa turvalliseksi kokevia on esimerkiksi perusopetuksessa tytöistä lähes 20 % ja pojista lähes 10 %. Tyttöjen lisäksi syrjinnän kokemuksia on edelleen muita enemmän ulkomaalaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla.  
 
Koulujen ja oppilaitosten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta tukevan toimintakulttuurin edistäminen on tavoitteena useissa ESR+ 4.3 -kehittämishankkeissa, esimerkiksi Väkivallattomuuden tukijat (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) – kokonaisuudessa, jossa kehitetään ratkaisuja nuorten seurusteluväkivallan ehkäisemiseen. Hyvinvointia ja turvallisuutta edistävää toimintakulttuuria vahvistetaan myös hankkeissa KNOT – kaikki nuoret osallisia tulevaisuuteen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) sekä Yhdenvertaisuus käytäntöön – toisen asteen koulutus kaikille (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).

Terveyttä edistävät elintavat tavoitteena useassa ESR+ 4.3 -hankkeessa

Lasten ja nuorten elintapoja tarkastellaan Kouluterveyskyselyssä esimerkiksi liikkumisen, aamupalan ja koululounaan syömisen sekä riittävän unen näkökulmasta. Tulosten perusteella tiedetään, että esimerkiksi hengästyttävää liikuntaa harrastavien nuorten määrä on ollut tasaisesti laskussa koko Kouluterveyskyselyn historian ajan ja koululounaan suosio on romahtanut etenkin nuorten tyttöjen keskuudessa.

Lasten ja nuorten terveellisten ja yhdenvertaisten syömis- ja liikuntatottumusten edistäminen on tavoitteena esimerkiksi ESR+ 4.3 -hankkeissa Neuvokas perhe – monialainen tuki lapsiperheille (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) sekä Perheiden liikuntaneuvonnan Valttiplus (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Kehittämistyössä kiinnitetään huomiota erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden tavoittamiseen sekä siihen, että he saisivat hyvinvointiinsa tukea niiltä aikuisilta, joita arjessaan muutenkin kohtaavat.  
 
Lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikuntaan tuetaan useissa harrastamiseen liittyvissä ESR+ 4.3 -hankkeissa, esimerkiksi maahan muuttaneiden lasten ja nuorten liikuntaharrastuksiin keskittyvässä  Yleisurheilun yhteinen talo (TALO) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -kokonaisuudessa. Varhaislapsuuden arkisia liikkumismahdollisuuksia edistetään puolestaan Musatossut – musiikin ja liikkumisen osaamista varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -hankkeessa.  Myös tulevaisuudessa käynnistyvillä, Harrastamisen Suomen mallia (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) toisella asteella pilotoivilla hankkeilla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten liikuntatottumuksiin.  

Perheiden keskustelukulttuuri on kehittynyt myönteisemmäksi

Suurin osa kaikenikäisistä vastaajista kokee voivansa keskustella vanhempiensa kanssa asioistaan usein tai melko usein. Keskustelukulttuuri on vuosien seurannassa muuttunut myönteisemmäksi, ja nuoret kertovat nyt keskustelevansa vanhempiensa kanssa myös kouluun liittyvistä asioista vähintään joskus. Vanhemmuuden yhdenvertaista tukea sekä esimerkiksi koulun ja kotien välistä yhteistyötä kehitetään edelleen pian käynnistyvissä  vanhemmuuden tuen ESR+ 4.3 -hankkeissa.  
 
Lue lisää Kouluterveyskyselyn tuloksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Opetushallituksen tiedotteista:  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa Kouluterveyskyselyn joka toinen vuosi. Kyselyn tavoitteena on tuottaa lasten ja nuorten kokemuksiin perustuvaa tietoa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan, elintavoistaan sekä koulunkäynnistä ja opiskelusta. Kouluterveyskysely on toteutettu ensi kertaa vuonna 1996. Kaikki Kouluterveyskyselyn tulokset ja kuntakohtainen tuloshaku löytyvät osoitteesta thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset. 

Sinua saattaa kiinnostaa

Kaikki ajankohtaiset