TUVA-koulutus tukee nuorten koulutuspolkuja – kokemuksia KNOT-hankkeen näkökulmasta

Nuorten koulutuspolkujen tukeminen on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi koulutusjärjestelmää, erityisesti oppivelvollisuusiän laajentumisen myötä. KNOT – Kaikki nuoret osallisia tulevaisuuteen -hanke pyrkii purkamaan koulutussiirtymien solmukohtia ja kehittämään tukimuotoja, jotka lisäävät asiantuntijayhteistyötä sekä vahvistavat nuorten osallisuutta ja hyvinvointia.

Yksi keskeinen osa tätä työtä on tutkintokoulutukseen valmentava koulutus eli TUVA, jonka merkitys on kasvanut nopeasti. Tässä blogissa tarkastellaan TUVA-koulutuksen vaikutuksia ja kokemuksia eri toimijoiden näkökulmasta KNOT-hankkeen ensimmäisessä työpaketissa toteutetun kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Ensimmäisen työpaketin tulokset toimivat pohjana muiden työpakettien työstämiselle.

TUVA-koulutus – enemmän kuin väylä jatko-opintoihin

TUVA-koulutus tarjoaa nuorille mahdollisuuden kehittää opiskeluvalmiuksiaan, selkeyttää urasuunnitelmiaan ja saada yksilöllistä ohjausta. Se yhdistää aiemmat valmentavat koulutukset (VALMA, LUVA, kymppiluokka) ja toimii nivelvaiheen tukena ennen toisen asteen opintoja. Koulutuksen tavoitteena on paitsi akateemisten valmiuksien vahvistaminen, myös nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen.

Opiskelijamäärät ovat kasvaneet nopeasti – vuonna 2024 TUVA-opiskelijoita oli jo yli 17 000. Suurin osa heistä on oppivelvollisia, mutta mukana on myös aikuisia ja maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Tämä moninaisuus asettaa haasteita koulutuksen järjestämiselle, mutta samalla se osoittaa TUVA-koulutuksen laajaa tarvetta.

Nuorten kokemukset – TUVA antaa aikaa ajatella

Nuorten kokemukset TUVA-koulutuksesta ovat pääosin myönteisiä. Owal Groupin selvityksen mukaan 81 % opiskelijoista oli tyytyväisiä koulutukseen ja koki saaneensa tukea tulevaisuuden suunnitelmiinsa. TUVA-vuosi koettiin mahdollisuutena selkeyttää jatko-opintopolkuja, parantaa arvosanoja ja kehittää opiskelutaitoja. Erityisesti pienet ryhmät, rento ilmapiiri ja käytännönläheinen opetus lisäsivät motivaatiota.

Kuitenkin osa opiskelijoista koki epäselvyyttä TUVA-koulutuksen rakenteesta ja toivoi lisää ohjausta lukio-opintoihin valmistautumisessa. Myös erityisopetuksen ja S2-opetuksen resurssien riittävyys nousi esiin kehittämiskohteina.

KNOT-hankkeen toisessa työpaketissa on haastateltu TUVAn käyneitä nuoria ja TUVAn käyneiden nuorten huoltajia. Näiden haastattelujen analyysista nousseita tuloksia käytetään muiden työpakettien taustamateriaalina, kuten myös ensimmäisen työpaketin kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Näemme, että hankkeen tavoitteiden toteutumisessa on tärkeää hyödyntää työpakettien kautta saatavaa kumuloituvaa tietoa.

Opetus- ja ohjaushenkilöstön näkökulma – yhteistyö on avain

Opetushenkilöstö kokee TUVA-koulutuksen joustavaksi ja monipuoliseksi, mutta samalla vaativaksi. Moniammatillinen yhteistyö opiskeluhuollon, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä huoltajien kanssa on keskeistä, mutta yhteistyön toimivuudessa on vielä kehittämisen varaa. Erityisesti tiedonsiirto peruskoulusta toiselle asteelle ja huoltajien tavoitettavuus koetaan haasteellisiksi.

Opettajat toivovat lisää resursseja yksilölliseen ohjaukseen ja erityisopetukseen. He kokevat TUVA-koulutuksen tärkeäksi väyläksi nuorten tukemisessa, mutta korostavat, että koulutuksen onnistuminen edellyttää riittävää tukea ja selkeitä rakenteita.

KNOT-hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat opetus-, kasvatus- ja sote-alojen ammattilaiset, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet nuoren koulupolun eri nivelvaiheissa ja ”solmukohdissa”. KNOT-hankkeen yhtenä teemana on retrospektiivisyys eli katsomme nykyhetken ja tulevaisuuden kehittämisen lisäksi myös menneeseen – olisiko jokin voinut mennä toisin nuoren koulupolulla joko hyvässä tai pahassa? KNOT-hankkeen tavoitteet vastaavat kirjallisuuskatsauksestakin nousseeseen moniammatillisen työn kehittämisen tarpeeseen, jossa huomioidaan myös huoltajien ja nuorten osallisuus.

Koulutuksen järjestäjien näkemykset – uudistus vaatii aikaa ja yhteistyötä

Koulutuksen järjestäjät suhtautuvat TUVA-koulutukseen pääosin myönteisesti. Uudistus on koettu innostavana, mutta sen toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä eri tahojen välillä. Haasteita aiheuttavat opiskelijaryhmien moninaisuus, vaativan tuen tarpeet ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityistarpeet.

Järjestäjät toivovat lisää tutkimustietoa TUVA-koulutuksen pedagogiikasta ja käytännöistä, jotta koulutusta voidaan kehittää edelleen. Alueellisen yhteistyön vahvistaminen ja koulutuksen saavutettavuuden parantaminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita.

KNOT-hankkeen hanketyöntekijät ovat keskustelleet hankkeen vaikuttavuudesta ja toivovat, että hankkeen tuloksia hyödynnetään yhteiskunnallisessa keskustelussa.

TUVA tukee nuorten osallisuutta ja hyvinvointia

TUVA-koulutus on vakiinnuttamassa paikkansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Se tarjoaa nuorille aikaa, tukea ja mahdollisuuksia löytää oma polkunsa. KNOT-hankkeen näkökulmasta TUVA toimii tärkeänä välineenä koulutussiirtymien solmukohtien asiantuntijayhteistyön kehittämisessä ja nuorten osallisuuden vahvistamisessa.

Jotta TUVA-koulutus voi jatkossakin vastata nuorten moninaisiin tarpeisiin, sen kehittämiseen tarvitaan lisää yhteistyötä, tutkimustietoa ja asiantuntijakeskustelua TUVA-koulutuksen merkityksestä. On tärkeää, että jokaisella nuorella on mahdollisuus saada tukea ja ohjausta omalla paikkakunnallaan – lähellä arkea ja elämää.