Kuusi näkökulmaa lapsen oikeuksien edistämiseksi palvelujen kehittämisessä   

Monet palvelut ovat osa lasten, nuorten ja perheiden arkea. Mutta mitä ovat lapsen oikeudet ja miten ne kannattaa ottaa huomioon palveluiden kehittämisessä? Kerää talteen kuusi näkökulmaa!

Lapsen oikeudet tulee huomioida, kun palveluita kehitetään. Lapsen oikeuksista puhuessamme tarkoitamme YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisia oikeuksia, jotka koskettavat kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. YK:n lapsen oikeuksien komitea on nimennyt lapsen oikeuksien yleisperiaatteiksi syrjinnän kiellon, lapsen edun ensisijaisuuden, lapsen oikeuden elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen ja lapsen oikeuden saada näkemyksensä huomioon otetuiksi.  Lasten ja nuorten arjessa oikeudet limittyvät toisiinsa, ja niitä on hyvä tarkastella aina myös suhteessa toisiinsa.   

Olemme koonneet tähän blogiin kuusi näkökulmaa ja niihin liittyviä sisältövinkkejä siihen, miten lapsen oikeudet voi huomioida palveluita kehittäessään.

1. Aloitetaan aikuisten tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämisestä  

Jotta lapsen oikeudet voivat toteutua, täytyy palveluissa toimivien aikuisten olla tietoisia lapsille kuuluvista oikeuksista ja ennen kaikkea ymmärtää niiden merkityksen.  

Tietoisuuden kartuttamiseen suosittelemme tutustumaan Kansallisen lapsistrategian verkkokoulutuskokonaisuuteen. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Koulutuskokonaisuus antaa tietoa sekä työkaluja helposti lähestyttävässä muodossa ja maksuttomasti. Mielestämme tämä toimiva kokonaisuus voisikin olla hyvä lisä monen työyhteisön perehdytys- tai täydennyskoulutusmateriaaliin. Tietoisuus lapsen oikeuksista on tärkeää kaikilla työntekijöillä niin esihenkilöistä kehittäjiin kuin lapsia ja nuoria arjessa kohtaaviin aikuisiinkin.  

Toisena vinkkinä suosittelemme tutustumaan Lapsiasiavaltuutetun sivulta löytyviin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleiskommentteihin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), jotka auttavat myös ymmärtämään sopimuksen sisältöä käytännössä. Sieltä löytyy myös kokoavaa materiaalia lapsen oikeuksista tiiviissä muodossa sekä suomeksi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) että ruotsiksi. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)   

2. Varmistetaan, että lapsella on oikeus saada tietoa  

Lasten kanssa toimivien aikuisten on varmistettava, että lapset ja nuoret saavat tietoa omista oikeuksistaan. Tieto auttaa omien oikeuksien eteen toimimisessa ja myös muiden oikeuksien kunnioittamisessa. Tämä tarkoittaa, että tietoa tulee antaa osana palveluita, ja sellaisella tavalla, joka on lapsille ymmärrettävää. Kun lapset tuntevat oikeutensa, voivat he olla aikuisten rinnalla edistämässä oikeuksien toteutumista elämässään ja palveluissa.     

Lapset ja nuoret toivovat usein mahdollisuutta keskustella oikeuksista aikuisten kanssa ja siihen löytyykin hyviä valmiita menetelmiä, joita kannattaa hyödyntää. Esimerkiksi Erätauko-dialogit (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja niihin pohjautuvat Skidi-dialogit (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) lasten ja aikuisten kesken mahdollistavat tasavertaista keskustelua ja ymmärryksen syventämistä myös lapsen oikeuksista.   
 
Lasten kanssa työskentelyä varten on tehty muutenkin paljon hyviä materiaaleja, jotka antavat tukea lapsen oikeuksien tarkasteluun lasten kanssa. Tutustu esimerkiksi Lapsiasiavaltuutetun (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.),  Suomen UNICEF ry (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja Opetushallitus (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) materiaaleihin, joita voit käyttää lasten kanssa.   

On myös tärkeää muistaa, että lapset tarvitsevat oikeuksiensa lisäksi tietoa myös siitä, mitä voi tehdä, jos oikeudet eivät toteudu omassa elämässä. Tämä on osa lapsen oikeusturvaa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).   

3. Muistetaan, että lapsen oikeudet koskettavat kaikkia lapsia, palveluita ja toimialoja   

Lapsen oikeudet koskettavat kaikkia lapsia, palveluita ja toimialoja. Erityistä huomiota palveluita kehitettäessä on kiinnitettävä niihin lapsiryhmiin, joiden oikeudet jäävät muita herkemmin toteutumatta. Muuten on vaarana, että palvelut eivät ole yhdenvertaisia ja syrjimättömiä.   

Lisäksi on hyvä muistaa, että monenlaiset asiat ja palvelut koskettavat välillisesti tai suoraan lapsen elämää. Esimerkiksi turvallisen koulunkäynnin kannalta fyysinen kouluympäristö tai koulutie valaistuksineen ja suojateineen on lapselle tärkeää. Lapsen oikeudet ja tarpeet tulee tunnistaa ja huomioida myös aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluissa: lapsilla on oikeus saada huolenpitoa ja lapsesta huolta pitävillä aikuisilla tukea kasvatustehtävässään.  
 
Mistä sitten löytää tietoa siitä, miten lapsen oikeudet kannattaa huomioida toimialalla, jolla itse toimii? Kannattaa tutustua Kansallisen lapsistrategian verkkokoulutuksiin! Lapsen oikeuksien toteuttamista voi opiskella kasvatus- ja opetusalalla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), vapaa-ajalla ja harrastuksissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), terveydenhuollossa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), sosiaalihuollossa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) tai esitutkinnassa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Lisäksi verkkokoulutuksia on tarjolla erilaisin painotuksin, esimerkiksi lapsen osallisuuteen ja osallistumiseen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), tai haavoittuvassa asemassa olevan lapsen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) oikeuksien toteutumiseen liittyen.    

4. Otetaan lapsen oikeudet lähtökohdaksi ja päämääräksi palveluiden kehittämisessä  

Lapsen oikeudet ovat palveluiden kehittämisessä tärkeä lähtökohta sekä päämäärä. Kun lapsen oikeudet huomioidaan kehittämisen kaikissa vaiheissa, toteutuvat ne paremmin käytännössä, eikä puhe lapsen oikeuksista jää ilmaan.   

Esimerkiksi palveluiden muutostarpeita on hyvä tarkastella aina myös lapsen oikeuksien näkökulmasta ja kehittämisideoita arvioida sen mukaan, miten niissä toteutuvat lapsen oikeudet. Tavoittaako palvelu yhdenvertaisesti lapsia, nuoria tai perheitä, ja ketkä eivät käytä palvelua? Toteutuuko lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja saada suojelua, tai leikkiä ja levätä?   

Kehittämistyössä on tärkeää tarkastella lapsen oikeuksia rinnakkain. Koulupäivien suunnittelussa on hyvä miettiä miten esimerkiksi oikeus oppia, leikkiä ja levätä voi toteutua päivän aikana. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tärkeä huomioida lapsen erityinen suojelu ja osallisuus yhtä tärkeinä asioina, jotka usein tukevat toisiaan. 

Palveluiden yhteiskehittäminen lasten ja nuorten kanssa auttaa konkretisoimaan lapsen oikeuksia. Yhteiskehittämistä pitää toteuttaa eettisesti ja lapsen oikeudet huomioiden.  Lapset usein haluavat osallistua ja vaikuttaa enemmän, mitä aikuiset tarjoavat siihen mahdollisuuksia. Esimerkiksi lapsikeskeisen palvelumuotoilun oppaasta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) löytyy käytännöllisiä työkaluja ja vinkkejä palveluiden kehittämiseen lasten kanssa lapsen oikeudet huomioiden.  

5. Vahvistetaan lapsen oikeuksien toteutumista lapsivaikutusten arvioinnilla 

Lapsivaikutusten arviointi on lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia ja seurantaa ja on hyvä työkalu, kun palveluissa tehdään päätöksiä tai suunnitellaan toimintaa. Lapsivaikutusten arvioinnilla varmistetaan lapsen edun eli kaikkien lapsen oikeuksien toteutumista. 

Lapsivaikutusten arviointiin kannattaa syventyä Kansallisen lapsistrategian verkkokoulutuksessa Työkaluina lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Koulutus antaa hyvät perusteet, käytännön esimerkkejä ja arviointikysymyksiä, joita voi hyödyntää lapsivaikutusten arvioinnissa.  Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia, koska lapsilla on paljon sellaista tietoa elämästään, jota aikuisilla ei ole.  

6. Nähdään arkiset kohtaamiset mahdollisuutena palveluiden kehittämiseen ja oikeuksien edistämiseen  

Mahdollisuus tulla kuulluksi, tunnustetuksi ja päästä vaikuttamaan itselle tärkeissä asioissa ovat useiden tutkimusten ja selvitysten pohjalta tärkeitä hyvän palvelukokemuksen sekä lasten hyvinvoinnin kokemusten kannalta.  

Lasten ja nuorten oman toimijuuden tunnistaminen ja tukeminen voi olla toisinaan avain lapsen oikeuksien edistämiseen myös palveluissa. Tähän vinkkaamme esimerkiksi myönteinen tunnistamisen työotteen, josta on apua, kun kehittämistoiminnassa ja palveluissa kohdataan lapsia ja nuoria. Myönteisen tunnistamisen työote täydentää yksilö- ja ongelmakeskeisiä lähestymistapoja ja edistää lasten hyvinvointia ja oikeuksia jokapäiväisen vuorovaikutuksen kautta. Myönteinen tunnistaminen toteutuu tutustumisen, tunnustamisen ja tukemisen kautta.   

  
Toivottavasti blogistamme on sinulle hyötyä ja innostut tutustumaan vinkkaamiimme koulutuksiin ja materiaaleihin. Työkokemuksemme pohjalta olemme todenneet, että useimmiten lapsen oikeuksien huomiointi osana palveluiden kehittämistä tekee palveluista kaikille osapuolille parempia. Voisikin sanoa, että se, mikä on hyvä lapsille, on usein sitä myös aikuisille!