Lasten osallistaminen hanketoiminnassa – vinkkejä ja kokemuksia Musatossuista

Musatossujen keskeisen arvopohjan muodostavat moninaisuus, lasten kuuleminen sekä osallistaminen. Moninaisuus näkyy meissä kasvattajissa itsessämme. Meistä jokainen tekee kasvatustyötä, opetusta sekä tutkimusta omana itsenään antaen näköisensä sormenjäljen tekemäänsä työhön. Moninaisuus näkyy myös lapsissa, joita varten tätä työtä teemme. Arvostamme jokaista lasta sellaisenaan kuin hän on, ja sellaisine piirteineen kuin hänellä on. Mahdollistamme jokaiselle lapselle tukea, iloa ja onnistumisen kokemuksia tuovia musiikillisia sekä musiikkiliikunnallisia hetkiä.

Musatossut varhaiskasvatuksen tukena

Moninaisuus on läsnä varhaiskasvatuksessa joka päivä ja jokaisessa hetkessä. Toteuttamamme varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön haastattelut osoittivat kasvattajien kaipaavan välineitä sekä työkaluja arjen haastaviin tilanteisiin sekä niiden ennakoimiseen. Ratkaisemme haasteet musiikkiliikunnallisin menetelmin ja tuotamme yhdessä kasvattajien kanssa erilaisia keinoja. Autamme heitä löytämään sopivat ja mieluisat toteutustavat.

Käytännössä lasten moninaisuus voi näkyä esimerkiksi siirtymätilanteessa ulkoa sisälle. Hetkessä musiikkiliikunnallinen menetelmä voi olla helpottava ja arvokas. Lähestulkoon kaikille tuttu Hämä-hämähäkki -laulu soveltuu monella eri menetelmällä lasten tueksi. Laulua voi hyödyntää esimerkiksi lorutteluna, hyräilynä, itse keksityillä sanoilla, laululla tai yhdistettynä kehorytmiin. Laulu ja sen menetelmät tukevat niin hidastempoisempaa lasta, joka pukee edelleen sisävaatteita kuin nopeatempoista lasta, joka on pukenut jo nopeasti ulkovaatteet päälle.

Lasten osallistaminen tunnepulmamajoissa sekä muskarissa

Toteutimme hankkeessa tunnepulmamajoja, joissa käsitellään viittä eri tunnetta havainnollistavien videoiden ja hankkeen maskottien Hipsun sekä Tipsun avulla. Videoilla Musikatti-kissa pohtii eri tilanteissa tunnetilojen käsittelyä ja osallistaa sekä lapsia että kasvattajia miettimään omia ratkaisujaan. Lapset saavat keskustelutehtäviä, joiden avulla he voivat kertoa oman näkemyksensä tilanteesta.

Videon lopussa Musikatti ehdottaa tilanteeseen ratkaisuja, jotka antavat kasvattajalle konkreettisia keinoja haastavien tilanteiden kohtaamiseen. Esimerkiksi vihan tunteen

kohdatessa Musikatti ehdottaa tunteen helpottamista hengittämällä syvään kolme kertaa, työntämällä seinää tai laulamalla tunteisiin liittyvää laulua, johon kuuluu muun muassa tömistys ja hyppiminen. Kun tunnetta käsiteltävät keinot on yhdessä lasten kanssa katsottu ja pohdittu, on kasvattajan helpompi ottaa menetelmät käyttöön tilanteen ollessa haastava.

Musatossujen muskarihetkiä toteutettiin viisi kertaa syksyn 2025 aikana, ja niihin osallistui seitsemän noin 3–6 –vuotiasta lasta. Valikoimme lapset niin, että heillä olisi mahdollisimman moninaiset lähtökohdat musiikkiliikunnalliseen toimintaan. Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioimme esimerkiksi toimintakykyyn liittyvät tuen tarpeet.

Hyödynsimme Piilo-hankkeessa (2019–2021) kehitettyä kuva-avusteista haastattelumenetelmää lasten kokemusten kartoittamiseen (Sääkslahti, Mehtälä, & Tammelin, 2021). Toteutimme lasten haastattelut ennen ja jälkeen muskarihetkien. Piilo-menetelmän kuvaparien rinnalla käytimme tukikuvia, jotka liittyivät tanssimiseen ja soittamiseen. Saimme arvokasta tietoa lasten ilon, pätevyyden ja pelon kokemuksista, mikä tukee toiminnan kehittämistä lasten näkökulmasta. Lisäksi muskarien kautta saimme palautetta siitä, millaiset harjoitukset ovat kaikkein toimivimpia ja miten soveltaa leikkejä erilaisille leikkijöille.

Havaintoja musiikkiliikunnallisesta toiminnasta lasten silmin

Lapset ovat tarkkailijoita. He näkevät ja kokevat ympäristönsä tavalla, joka usein jää aikuisilta huomaamatta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskävely (Tasa-arvoinen varhaiskasvatus, n.d.) auttaa aikuisia näkemään varhaiskasvatuksen tilat ja tilanteet lasten silmin. Kävely on esimerkki lasten osallisuuden toteutumisesta arjen keskellä yhteisinä kokemuksina, ei vain kyselyinä tai haastatteluina. Samalla muuttuu myös meidän aikuisten tapa katsoa, kuunnella ja toimia. Musatossuissa toteutimme kävelyt lasten kanssa seikkaillen päiväkotien tiloissa. Kävelyissä tuli hyvin esiin, että lasten huomio kiinnittyy yksityiskohtiin, jotka kuitenkin kertovat paljon heidän arjestaan, toiveistaan ja kokemuksistaan.

Lasten näkökulmasta musiikki, tanssi ja liikkuminen ovat osa arkea, mutta eivät aina helposti saavutettavissa. ”Soitatteko te täällä?” kysymys sai lapset hetkeksi mietteliäiksi. Lapset osoittivat kaappeja sekä hyllyjä, joissa soittimet olivat piilossa ja korkealla. Vaikka soittimien säilytys lasten ulottumattomissa on ymmärrettävää niiden särkymisherkkyyden ja rahallisen arvon vuoksi, herää kysymys, miten musiikki voisi olla kokonaisvaltaisesti läsnä lasten arjessa. Tartuimme havaintoon ja aloimme pohtia erilaisia mahdollisia ratkaisuja. Soittimien saavutettavuus ei ole vain logistinen kysymys, vaan se liittyy lasten osallisuuteen, aistiherkkyyteen ja arjen rytmiin. Miten mahdollistaa musiikin ilo ilman kakofoniaa? Miten huomioida lapset ja kasvattajat, joille äänet voivat olla kuormittavia? Palaamme tähän varmasti yhtenä aiheena hankkeessa järjestettävissä yhteiskehittämispajoissa helmikuussa.

Uskomme, että jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja osallistua itseään koskevaan toimintaan. Tämä periaate pohjautuu lapsen oikeuksien sopimukseen, varhaiskasvatuslakiin sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2022), joissa korostetaan lapsen oikeutta osallistua ja vaikuttaa omaan arkeensa ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti (Opetushallitus, 2022; Finlex, 2018; YK, 1989). Kun lapset saavat kertoa omista kokemuksistaan ja näkemyksistään, he eivät ole vain toiminnan kohteita, vaan sen aktiivisia kehittäjiä. Osallisuus ei synny itsestään, se vaatii aikaa, tilaa ja ennen kaikkea tahtoa. Meille Musatossuissa tämä tarkoittaa esimerkiksi kuva-avusteisten haastattelujen hyödyntämistä, leikin arvostamista ja lasten äänen esiin tuomista arjen tilanteissa.

Kiitos lapsille – ja mitä seuraavaksi?

Lapsille lähetetään kiitos osallistumisesta, jossa kerromme, mitä heidän osallistumisensa on meille merkinnyt. Samalla nostamme esiin muutamia huomioita, jotka otamme mukaan hankkeen menetelmien kehittämiseen:

• Miten tilat ja toiminta voivat tukea kaikkien lasten osallisuutta?
• Miten varmistamme, että jokainen lapsi kokee olevansa tärkeä ja kuultu?
• Miten voimme kehittää menetelmiä, jotka ovat lapsilähtöisiä ja tasa-arvoa edistäviä?

Musatossut-seikkailut ovat esimerkki siitä, miten lasten osallisuus voi toteutua arjen keskellä, ei vain kyselyinä tai haastatteluina, vaan yhteisinä kokemuksina. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskävely toimi tässä hienona pohjana, joka auttaa aikuisia näkemään varhaiskasvatuksen tilat ja tilanteet lasten silmin. Seikkailu jatkuu ja lapset ovat sen tärkeimpiä oppaita.

Artikkelin kuva:
Lapset saivat askarrella oman sammakkosoittimen, laulaa, leikkiä ja soittaa Musatossujen ja Liikatin kanssa syyskuussa 2025 järjestetyssä Tutkijoiden yö -tapahtumassa. Kuva Veeti Väänänen.